Valtuustoaloite Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten yhdistymisestä ja kaupunkien välisen yhteistyön tiivistämisestä etenee Vantaan virkamiehistön valmisteltavaksi. Aloitteen pääarkkitehti on Vantaan valtuuston puheenjohtaja Sakari Rokkanen (kok.), joka on ehdolla kevään eduskuntavaaleissa.

Aloitetta ovat ajaneet eteenpäin Rokkasen mukana SDP:n Emily Strohm ja vihreiden Reija Friman . Yhteensä allekirjoittajia on 17, eli noin neljäsosa Vantaan valtuuston jäsenistä. Ehdotuksella on äänekkäitä vastustajia etenkin Vantaan keskustan ja perussuomalaisten riveissä.

Aloitteen tekijöiden mukaan Helsingin seudun kasvun tiellä ovat kuntarajat. Pääkaupunkiseutu jakautuu historiallisista syistä neljään eri hallinnolliseen kaupunkiin, mutta arjessa asukkaat liikkuvat kuntarajojen yli jatkuvasti työn, opiskelun, vapaa-ajan ja palveluiden perässä.

Kaupungit ovat kuitenkin riippuvaisia toisistaan

Kaupungit ovat kuitenkin riippuvaisia toisistaan ja vaikuttavat omilla päätöksillään koko kaupunkiseudun toimivuuteen ja kilpailukykyyn. Aloitteen ydinajatus on, että pääkaupunkiseudun maankäyttö ja palveluiden tuottaminen onnistuisivat nykyistä paremmin, jos asioita edistettäisiin yhtenä kokonaisuutena.

Aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut toivovat nyt selvityksiä sekä pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä että kaupunkien välisen yhteistyön syventämisestä. Ajatus pääkaupunkiseudun kuntaliitoksesta ei ole uusi.

Jo vuonna 2009 Helsingin kaupunki esitti Vantaalle, että kaupunkien yhdistymisen eduista ja haitoista laaditaan selvitys. Vantaan kaupunginvaltuusto äänesti tammikuussa 2011 liitosselvityksen jatkamista vastaan. Vuonna 2013 käynnistettiin laajempi valtiovarainministeriön asettama metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys, joka koski Helsingin ja Vantaan lisäksi useita muita Uudenmaan kuntia.

Tämä kokonaisuus kaatui Vantaan kaupunginhallituksessa

Tämä kokonaisuus kaatui Vantaan kaupunginhallituksessa helmikuussa 2015. Rokkasen alulle laittaman uuden aloitteen lähtökohta on, että kaupunkien toimintaympäristö ja tehtävät ovat muuttuneet merkittävästi aiempien selvitysten jälkeen. Esimerkkeinä nostetaan esiin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, työ- ja elinkeinopalvelujen uudistus, kaupunkien kasvu ja väestön monimuotoistuminen.