Maanantai 19.10.2026 · Helsinki · Päivitetty klo 16:24
Etusivu › Talous
Talous

Jaksaisitko töissä 70-vuotiaaksi? Tästä syystä kannattaisi jaksaa

Vastaus riippuu monesta asiasta. Jos on suurin piirtein terve ja työ on mielekästä eikä liian kuormittavaa, niin miksipä ei.

Jaksaisitko töissä 70-vuotiaaksi? Tästä syystä kannattaisi jaksaa
Kuva: AMNZ Kuvatoimitus / Talous

Jos valtiovarainministeriöltä kysytään , yhä useamman pitäisi haluta tehdä töitä seniorivuosinaan. Suomi on veloissa korviaan myöden ja huoltosuhde heikkenee. Töihin tarvittaisiin kaikki kynnelle kykenevät, joten työurien pidentäminen alusta, lopusta ja keskeltä pitäisi VM:n mukaan tehdä heti.

Yhä useampi suomalaisista hyväksyy ajatuksen eläkeiän nostamisesta , jos sillä tasapainotetaan julkista taloutta.

Puhe julkisen talouden surkeasta tolasta on mennyt perille. Eläkkeet ovat osa julkista taloutta. Etenkin nuoremmat ovat oikeutetusti sitä mieltä, että kaikkien pitää osallistua talkoisiin. Miksi eläkkeet ja eläkeläiset olisivat säästöiltä suojassa?

Kuitenkin suurempi osa suomalaisista ei nostaisi eläkeikää samassa tahdissa nousevan eliniän kanssa. Herkin asia on yli 65-vuotiaille, joista selvä enemmistö torjuu eläkkeisiin koskemisen kokonaan.

Tämä on myös se kansanosa, joka äänestää vaaleissa kaikkein aktiivisimmin. Poliitikot tietävät tämän. Siksi ennen vaaleja kukaan ei sano, että eläkeindeksit pitäisi jäädyttää ja samalla hivuttaa eläkeikää hiljalleen ylöspäin.

Suomen eläkejärjestelmässä on paljon hyvää. Meillä eläkkeet on osin rahastoitu. Eläkejärjestelmän tuotto riippuu paitsi työstä ja tuottavuudesta, myös sijoitustuotoista.

Työeläkeyhtiöt saavat viime eläkeuudistuksen jälkeen ottaa enemmän riskiä sijoituksissaan. Ajan myötä sen pitäisi näkyä parempina sijoitusten tuottoina.

Toisaalta tuotot todennäköisesti myös heittelevät aiempaa enemmän. Koska meillä eläkkeet ovat etuus- eikä maksuperusteisia, eläkeläisten pitää saada luvattu eläke, vaikka tuotot olisivat heikommatkin.

Siksi muun osan järjestelmästä pitää toimia kunnolla. Parasta olisi, jos poliitikot uskaltaisivat uhmata senioreiden raivoa ja säätäisivät järjestelmään vakauttajat. Eläkemaksuja korotettaisiin enemmän maksukyvyn mukaan, eikä kuten nykyisin inflaation ja työikäisten palkkasumman kehityksen mukaan.

Surkein piirre eläkejärjestelmässä on se, miten huonosti sitä ymmärretään. Etenkin nuoret ovat järjestelmän suhteen aivan liian pessimistejä.

Alle 46-vuotiaista selvä enemmistö uskoo, että järjestelmä romahtaa, eikä nykyisiäkään eläkkeitä kyetä maksamaan.

Näin huonosti asiat eivät ole. Kun käyt töissä, sinulle kertyy eläkettä, jota voit nostaa alimman eläkeiän koittaessa.

Omien säästöjen turvin eläkeikäänsä voi vaikuttaa. Siksi suomalaisillekin kannattaisi uskoa pieni osuus omasta eläkkeestään itse sijoitettavaksi, kuten ruotsalaiset päättivät tehdä jo vuonna 2000.

Tämä paikkaisi kummasti myös nuorison hataraa käsitystä eläkejärjestelmän toimivuudesta.

Etusivu › Toimitus