Kotimaan ja ulkomaiden uutispalvelu
Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto sanoo, että työllisyyden kehitys vaikuttaa merkittävästi kaupungin talouden suuntaan.
Jyväskylällä on edessään tiukan taloudenpidon vuosia. Kaupunginjohtaja Timo Koiviston budjettiesitys on yli viisi miljoonaa euroa alijäämäinen, eli menot ovat suuremmat kuin tuot. Kaupungin veroennusteiden mukaan talous saadaan tasapainoon aikaisintaan vuonna 2029.
Budjettiesitys sisältää kahdeksan miljoonan euron edestä talouden tasapainottamista. Viiden miljoonan euron edestä säästöjä saadaan Koiviston mukaan aikaan muuttamalla palveluiden rakennetta.
– Mitään erityistä säästöohjelmaa ei ole käynnissä, vaan kaupunkilaisten hyvinvoinnista pidetään huolta. Palvelut pysyvät hyvällä tasolla, Koivisto sanoo.
Jyväskylän ensi vuoden budjettiesityksen loppusumma on noin 713 miljoonaa euroa. Suurin osa rahasta kuluu kaupungin palveluihin, sillä toimintamenot ovat yli 489 miljoonaa euroa, lähes 11 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden esityksen toimintamenot olivat. Kaupungin lainojen määrälle se, että menot ylittävät tulot vuosien ajan tarkoittaa yli 120 miljoonan euron kasvua. Lisääntyvä lainamäärä kasvattaa tulevaisuuden menoja.
Näin Jyväskylän lainojen määrä kasvaa tulevina vuosina: Ensi vuoden työllisyys vaikuttaa Jyväskylän talouden suuntaan merkittävästi, eikä Suomen talouden kasvu ole vielä juuri näkynyt parantuneena työllisyytenä .
– Seuraavan vuoden tärkein painopiste on työllisyyden parantaminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen, Koivisto sanoo.
Ensi vuoden verotuloiksi kaupunki arvioi noin 370 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna kaupungin verotulot ovat jääneet arviosta, mutta ensi vuoteen Koivisto luottaa, sillä kaupunki käyttää suoraan valtiovarainministeriön arviota verotuloista.
Koiviston mukaan kaupungin ensi vuoden budjetin merkittävimmät asiat liittyvät Jyväskylän malliin . Se on uusi toimintaohjelma, jonka tarkoituksena saada Jyväskylän koulutuksesta ja tutkimuksesta irti enemmän uusia yrityksiä, työpaikkoja ja innovaatioita.
– Uskon, että Jyväskylän mallissa olemme löytäneet viisasten kiven. Siihen on otettu parhaat käytännöt eri puolilta Suomea ja viritetty se EU:n painopisteiden mukaan.
Mallin käyttöönotto onkin Jyväskylälle merkittävä panostus, sanoo kaupunginjohtaja Timo Koivisto: Mallin tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä syntyy 600–700 uutta yritystä ja 6 000–7 000 työpaikkaa, ja työttömyys laskee 16 prosentista 11–12 prosenttiin. Budjetista päättää lopullisesti Jyväskylän valtuusto marraskuun alussa, eli ensi vuoden budjetti voi näyttää erilaiselta kuin Koiviston esitys.
