Ranskassa viime viikonloppuna mellakoiksi leimahtaneita mielenosoituksia on kuvailtu muun muassa ”sisällissodaksi”, kun eri arvioiden mukaan sadat tuhannet mielenosoittajat tekivät tuhojaan ympäri maata. Helsingin yliopiston Eurooppa-keskuksen politiikan tutkijan Timo Miettisen mukaan tilanne kehkeytyi monen asian summasta.

– Tämä on ikään kuin vierivä kivi tai eteenpäin menevä prosessi, jossa monet tavoitteet ja pyrkimykset risteävät, Miettinen summaa AMNZ Uutiset.

Ajallisesti mielenosoitukset saivat alkunsa jo viime kuussa lukiolaisten protestiliikkeestä, joka vaati hallitukselta parannuksia maan koulujen heikkoon tilanteeseen. Myöhemmin mielenosoitukset levisivät koskettamaan kasvaneita elinkustannuksia, ja joukkoon liittyi erilaisia anarkistisia ryhmiä sekä vuoden 2018 suurista mielenosoituksista tunnettu keltaliiviliike.

Varmaan se mikä näitä yhdistää

– Varmaan se mikä [näitä] yhdistää on jonkinlainen protesti hallitusta vastaan, mutta isoa yhdistävää teemaa ei välttämättä ole, Miettinen sanoo.

Ranska on monen muun Euroopan valtion tavoin tällä hetkellä taloudellisesti tiukoilla, eikä sen tulevaisuus näytä yhtään sen valoisammalta. Ensi vuonna työttömyyden arvioidaan kasvavan 8,7 prosenttiin, valtionvelan yli 120 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja budjetin alijäämä on siinä samassa nousemassa 5,1 prosentista 5,7 prosenttiin.

Ranskan tilannetta vaikeuttaa Miettisen mukaan lisäksi Euroopan unionin ”tarkkailuluokalle” eli liiallisen alijäämän menettelyyn joutuminen ja kasvanut markkinapaine.

Ranskan valtionlainojen korot ovat nousseet

– Ranskan valtionlainojen korot ovat nousseet ja korkoero Saksaan on kasvanut. Se kertoo sijoittajien kasvaneesta epävarmuudesta sen suhteen, pystyykö Ranska vakauttamaan julkisen taloutensa.

Ranskan hallituksen ja sen pääministerin Sébastien Lecornun kädet olivat siis pitkälti sidotut, kun mieltään osoittaneet opiskelijat vaativat 10 miljardin euron lisäinvestointeja lukiokoulutukseen.

Kaikesta huolimatta Miettinen ei usko, että Ranskan taloudellinen tilanne äityy samalle tasolle kuin 2010-luvun Kreikan. Hän huomauttaa, että Ranskan kymmenvuotisten valtionlainojen markkinakorko on nyt noin viisi prosenttia, kun Kreikassa vastaavat korot nousivat velkakriisin aikana kymmeniin prosentteihin.

Lisäksi Kreikan tilanteesta lauenneen eurokriisin jälkeen euroalueella on luotu mekanismeja, joiden on tarkoitus estää 16 vuoden takaiset tapahtumat.

– Totta kai ilman näitä mekanismeja Ranskan huolet olisivat suurempia, mutta en näe Ranskan maksukyvyttömyyden olevan nyt kauhean lähellä.