Kotimaan ja ulkomaiden uutispalvelu
Oppilaat eivät ole syy, miksi opettajat vaihtavat kouluja. Suurin syy työpaikan vaihtamiseen on työsuhteen päättyminen, sanoo professori Sonja Kosunen.
Keskiluokkaiset vanhemmat koulushoppailevat , mutta opettajat eivät hakeudu hyväosaisille alueille helppouden perässä. Päinvastoin. Moni opettaja suorastaan hakeutuu tilastollisesti huono-osaisille alueille töihin ja viihtyy tällaisten alueiden kouluissa pitkään.
Näin kertoo tuore tutkimus, joka perustuu lähes 3 000 opettajan kyselyvastauksiin ja 250 haastatteluun. Poikkeuksellisen laaja tutkimus on Itä-Suomen yliopiston yleisen kasvatustieteen professori Sonja Kosusen ja hänen tutkimusryhmänsä tekemä. Kosunen kirjoitti tutkimuksen pohjalta työryhmänsä kanssa tietokirjan Opettajuus eriytyvässä Suomessa , joka julkaistaan tänään tiistaina.
– Emme näe [opettajien keskuudessa] vastaavaa puhetta tiettyjen koulujen välttämisestä, mitä tunnistamme vanhempien kouluvalintapuheista Suomessa aika paljonkin, Kosunen sanoo.
Osalle opettajista oppilaiden moninaisuus asuinalueen koulussa oli nimenomaan syy, miksi siellä haluttiin opettaa. Eräs tutkimukseen osallistunut opettaja kuvaili, kuinka hänen koulussaan on oppilaita monenlaisista sosioekonomisista tilanteista ja kulttuureista. Hän kertoi halunneensa jatkaa työssään, koska on tuntenut ajan kanssa kertyvän oppilastuntemuksen arvokkaaksi.
Professori Sonja Kosunen kertoo videolla, että työn merkityksellisyys ja resurssit vetävät opettajia huono-osaisille alueille: Huono-osaisemmat alueet voivat siis olla opettajille houkuttelevia. Monille opettajille mahdollisuus tehdä merkityksellistä työtä huono-osaisempien alueiden kouluissa on keskeinen syy valita kyseinen koulu työpaikaksi.
Tähän vaikuttaa Kosusen mukaan se, että moni opettaja kokee, että heidät on nimenomaan koulutettu opettamaan erilaisista taustoista tulevia lapsia. Lisäksi huono-osaisemmilla alueilla koulut saavat usein lisärahoitusta. Se tarkoittaa sitä, että kouluilla on monesti mahdollisuus pitää esimerkiksi ryhmäkoot pienempinä, panostaa pedagogiseen työhön tai palkata enemmän työntekijöitä.
– Se tekee työstä mielekästä, sanoo Kosunen.
Lisärahoitusta saavat esimerkiksi koulut, joissa oppilaiden perheissä on paljon pienituloisuutta, työttömyyttä, matala koulutustaso tai vieraskieliset vanhemmat.
