Ruokajonossa Helsingin hienostoalueella käy yhä enemmän lapsiperheitä, kertoo jakelun johtaja
Pääkaupungin ruoanjakelupisteiden kävijämäärät ovat nousussa. Ruokaa on tarjolla aiempaa vähemmän, koska kaupat myyvät enemmän hävikkiruokaa alennuksella.
Kotimaan ja ulkomaiden uutispalvelu
Iso tulipalo on vaikeuttanut alkuperätietojen selvittämistä.
Ruotsin Karoliininen instituutti palautti Suomeen 82 pääkalloa, joista osa ei olekaan suomalaisia. KAROL-tutkimushankkeen johtaja, dosentti Ulla Nordfors Turun yliopistosta kertoo, että osa vainajista on peräisin Suomen ulkopuolelta. Kallot palautettiin elokuussa 2024, ja niiden alkuperää selvitetään vuonna 2025 käynnistyneessä tutkimushankkeessa.
Kaikkien kallojen alkuperätietoja ei ole säilynyt muun muassa Karoliinisessa instituutissa 1800-luvulla sattuneen tulipalon vuoksi. Ruotsin Karoliininen instituutti on palauttanut Suomeen 82 ihmisen pääkalloa, joista osa ei ole peräisin Suomesta.
Instituutti palautti pääkallot elokuussa 2024. Osa kalloista oli kerätty suomalaisilta hautausmailta Gustaf Retziuksen tutkimusmatkalla vuonna 1873 ja osa lahjoitettiin Ruotsiin Helsingin yliopiston anatomian laitokselta. Kalloja käytettiin aikakauden antropologisissa tutkimuksissa.
Nyt tutkimuksessa on käynyt ilmi, että osa palautetuista pääkalloista on peräisin Suomen ulkopuolelta. Tutkijat eivät toistaiseksi julkista pääkallojen tarkempia alkuperätietoja.
– Selvitämme vuonna 2025 käynnistyneessä KAROL-tutkimushankkeessamme vainajien alkuperää ja elämänvaiheita yhdistämällä luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja historiantutkimusta. Tunnetuilta suomalaisilta hautauspaikoilta kerätyt kallot on jo pääosin haudattu uudelleen. Muiden vainajien alkuperää selvitämme edelleen, jotta myös heidän hautaamiseensa löydettäisiin perusteltuja ratkaisuja, kertoo tutkimushankkeen johtaja, dosentti Ulla Nordfors Turun yliopistosta.
Kaikkien kallojen alkuperästä ei ole säilynyt arkistolähteitä. Erityisesti Helsingin yliopiston anatomian laitokselta Ruotsiin päätyneiden pääkallojen historiassa on aukkoja. Karoliinisessa instituutissa 1800-luvulla sattunut tulipalo on myös vaikeuttanut alkuperätietojen selvittämistä.
– Tiesimme alusta asti, ettemme pysty selvittämään asiakirjoista kaikkien yksilöiden alkuperää. Luonnontieteellisten analyysien perusteella osa vainajista näyttää kuitenkin olevan peräisin huomattavasti kauempaa kuin Suomesta, Nordfors kertoo.
Hän kertoo, että kokoelman tutkiminen aloitettiin siinä käsityksessä, että vainajat olivat peräisin Suomesta.
– Vanhojen anatomisten kokoelmien tapauksessa ei ole poikkeuksellista, että aineistot ovat sekoittuneet, Nordfors kertoo.
Tutkijat eivät toistaiseksi julkista alustavia arvioita pääkallojen alkuperästä, sillä tutkimukset ovat vielä kesken. Nordfors kuitenkin täsmentää, että kyse ei ole saamelaisista. Turkijat selvittävät mahdollisia jatkotutkimuksia ja vainajien tulevaisuutta koskevia ratkaisuja yhteistyössä viranomaisten ja muiden asianomaisten tahojen kanssa.