– Haluaisin havahduttaa ihmisiä suvaitsemaan erilaisuutta. Minua hämmästyttää, miten moni ajattelee oikeudekseen ihmetellä ja syyllistää, jos kohtaa erilaisia valint…
Kenialainen oikeusistuin totesi maanantaina nälkiintymislahkon johtajan Paul Mackenzien syylliseksi 190 lapsen ja yhden aikuisen murhaan. Samasta rikoskokonaisuudest…
Toimitus sai haltuunsa eduskuntapuolueiden tilaaman imago-tutkimuksen. Mielikuva kokoomuksesta on sen mukaan romahtanut kuuden suurimman puolueen vertailussa huonoim…
Albertassa Kanadassa alkoi maanantaina illansuussa Suomen aikaa äänestys, jossa provinssin asukkailta kysyttiin, haluaisivatko he sitovan kansanäänestyksen irtautumi…
Ympäristörikosdirektiivin täytäntöönpano on myöhästynyt Suomessa eikä jopa 40 miljoonan euron sakkoja ympäristötuhoja aiheuttaville yrityksille pystytä vielä määrääm…
Nuoret kapinoivat eri puolilla Eurooppaa, koska tavallinen elämä karkaa ulottuvilta
Nuorten mielenosoituksista on tulossa kansainvälinen ilmiö. Eri maiden nuorisoa yhdistää sama kokemus: tulevaisuus on epävarmempi kuin vanhemmilla.
AMNZ UUTISTOIMITUS · HELSINKI··LUKUAIKA 1 MIN
Linkki kopioitu
Kuva: AMNZ Kuvatoimitus / Talous
BERLIINI Tuhottu kaupungintalo Ranskassa, tulipaloja Italiassa, telttaleirejä Kreikassa, palavia hallitusrakennuksia Albaniassa. Vihaiset eurooppalaiset nuoret ovat lähteneet lokakuussa kaduille Irlannista Serbiaan ja Espanjasta Bulgariaan. Mielenosoitusten syyt vaihtelevat koulujen rapautumisesta asuntokriisiin ja korruptioon.
Yhteistä kaikille näille protesteille on kasvava suuttumus. Viestin voi tiiviistää näin: vanhemmat vaativat nuorilta kouluttautumista, työntekoa ja luottamusta tulevaan, mutta tarjoavat vastineeksi vain epävarmuutta, kalliita asuntoja ja poliittista sanahelinää. Katso kartasta, missä kaikkialla nuoret ovat osoittaneet mieltään Euroopassa:
Kun usko parempaan huomiseen horjuu, nuoret eivät tyydy odottelemaan muutosta vaan vaativat sitä kaduilla. Heitä yhdistää usein enemmän tyytymättömyys vallankäyttäjiin kuin yhteinen poliittinen ohjelma.
Protestit eivät ole perinteisellä tavalla
Protestit eivät ole perinteisellä tavalla esimerkiksi vasemmiston tai oikeiston järjestämiä. Tosin Ranskassa tehdyistä tuhopoltoista ja muista rikoksista viranomaiset epäilevät äärivasemmistoa . Mielenosoitusten taustalta voikin erottaa neljä yhteistä tekijää. Koulutus ei enää takaa nuorille parempaa tulevaisuutta. He voivat opiskella vuosia, mutta joutua silti kamppailemaan työpaikoista ja asumisesta.
Esimerkiksi Ranskassa protestien kipinä oli koulujen rapautuminen eli pula opettajista, suuret luokkakoot ja surkeat rakennukset. Sittemmin mielenosoitukset ovat roihahtaneet yhteiskunnalliseksi liikkeeksi, joka vastustaa nousevia elinkustannuksia ja eriarvoisuutta. Video näyttää tapahtumia Milanon, Tiranan, Brysselin, Madridin, Ateenan ja Lissabonin mielenosoituksissa viikonloppuna:
Italiassa nuoria suututtavat korkeiden vuokrien ja matalien palkkojen lisäksi sodat ja hallituksen politiikka. Mielenosoittajien iskulause on Lisää luokkahuoneita, ei pommeja . Albaniassa alun perin ympäristö- ja korruptiosyistä alkaneeseen keskiluokan ”flamingovallankumoukseen” on liittynyt lokakuussa myös nuoriso, joka vaatii koulutusuudistuksia. Se suuntaa vihansa pitkään vallassa olleeseen hallitukseen.