Lauantai 24.10.2026 · Helsinki · klo 18:18
ETUSIVU › KOTIMAA
KOTIMAA · MUSIIKKI

Anarkia valtasi arvorakennuksen Helsingissä: näyttely esittelee 50 vuotta jatkunutta punk-säpinää

Punk saapui Suomeen puoli vuosisataa sitten. Laaja näyttely kartoittaa monipuolisesti liikkeen helsinkiläistä historiaa.

Anarkia valtasi arvorakennuksen Helsingissä: näyttely esittelee 50 vuotta jatkunutta punk-säpinää
Kuva: AMNZ Kuvatoimitus / Kotimaa

Aurora Karamzinin 1800-luvulla Helsingin Etu-Töölöön rakennuttama Hakasalmen huvila ei varmaankaan koskaan aiemmin ole kokenut mitään tällaista. Arvorakennuksen kaksi kerrosta ovat täyttyneet anarkiasta, räikeänvärisistä irokeeseista, kansalaistottelemattomuudesta, räkäisistä alakulttuurisista ilmiöistä ja tietenkin säpinästä. Huvilan on nimittäin vallannut PUNK! 50 vuotta säpinää Helsingin kaduilla -näyttely.

Valtaisa kuvamateriaali on pitkälti lähtöisin kaksi vuotta sitten perustetun, Teijo Hintikan luotsaaman Punkmuseon ja Ydinperhe-yhtyeessä vaikuttavan Vilja Joensuun arkistoista. Hintikka ja Joensuu toimivat myös näyttelyn kuraattoreina.

– Vaikka näyttely onkin runsas ja materiaalia on valtavasti, tämä esittelee vain murto-osan kaikesta tapahtuneesta, Joensuu luonnehtii punkin massiivista historiaa, jossa erilaisista sattumuksista ei ole pulaa.

Näyttely onkin rajattu kertomaan pelkästään

Näyttely onkin rajattu kertomaan pelkästään helsinkiläisestä punkista.

– Kuvia on löytynyt muun muassa vuonna 1999 puretun Lepakkoluolan roskiksista juuri ennen purkupäivää, Hintikka lisää.

Lontoossa ja New Yorkissa päivänvalon nähnyt punk-ilmiö rantautui hämmästyttävällä nopeudella koko Suomeen. Nuoriso otti punkin saman tien omakseen, mutta omaehtoinen estetiikka, yhteiskunnan normeja kyseenalaistava asenne ja meluisa musiikki herättivät pahennusta vanhemmissa ikäpolvissa ja valtakunnallisissa instituutioissa.

Teijo Hintikka luonnehtii 1970-luvun kotimaista

Teijo Hintikka luonnehtii 1970-luvun kotimaista punk-ilmapiiriä kodikkaaksi, leppoisaksi ja innostavaksi.

– Minulle punk oli ennen kaikkea musiikkia. Albert Järvisen kitarasoolot olivat liian vaikeita, mutta onneksi tuli punk ja Ramones.

Kansalaistottelemattomuus taas tarkoitti sitä, että kaikkea sai tehdä.

– Tajusimme, ettei jokaiseen asiaan tarvinnut pyytää lupaa. Soittamaan saattoi ryhtyä, vaikkei ollut käynyt konservatoriota ja pienlehtiä pystyi tekemään, vaikka hädin tuskin osasi kirjoittaa, Hintikka luettelee.

Vilja Joensuun mukaan kyseinen asenne luonnehtii punkkia hyvin myös nykyisin.

– Tämä ydin pätee edelleen DIY- eli tee se itse -punkissa. Toki punkkiin on tullut ammattimaisempaa tekemistä, eli mukana on erilaisia väliportaita kuten keikkamyyjiä.

ETUSIVU › TOIMITUS