Suomalainen sakotuskäytäntö ylinopeuksien suhteen on selkeä. Jos kuljettajalla on ylinopeutta korkeintaan 20km/h yli sallitun nopeuden, selviää kuljettaja kiinteällä liikennevirhemaksulla, jonka suuruus on 70-200 euroa. Virallisesti liikennevirhemaksu ei edes ole sakko, vaikka puhekielessä niistäkin ylinopeussakkoina puhutaan.

Virallisesti sakkorangaistuksista puhutaan vain ylinopeuksissa, jotka ovat vähintään 21 kilometriä yli sallitun nopeuden. Silloin rangaistus määrätään päiväsakkoina, joiden suuruus on riippuvainen kaaharin tuloista.

Tämä malli ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton ja sitä kritisoi Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen tuoreella videollaan. Hän huomauttaa, että liikenteessä aiheutetun vaaran kannalta 20 kilometrin ja 21 kilometrin ylinopeuden välillä on olematon ero, mutta jälkimmäisestä annettava sakko on yleensä moninkertainen ja joskus jopa kymmenkertainen verrattuna liikennevirhemaksuun, joka tulee 20 kilometrin ylinopeudesta.

Tämä yhden kilometrin ylitys

– Tämä yhden kilometrin ylitys ei lisää samassa suhteessa sitä vaaraa tai riskiä, mikä siitä nopeuden ylityksestä aiheutuu, Nieminen kertoo.

Nieminen kertoo, että Autoliitto onkin esittänyt, että rajaa muutettaisiin niin, että liikennevirhemaksua sovellettaisiin ylinopeuksiin, jotka ovat korkeintaan 30 kilometriä yli sallitun ja vasta sen jälkeen siirryttäisiin päiväsakkojen puolelle.

– Millään valvonnalla tai sakotuksella ei ihmisiä saada noudattamaan nopeusrajoituksia, jos he eivät koe niitä mielekkäiksi. Moottoritieverkolla on erilaisia nopeusrajoituksia Euroopassakin, ja siitä voi käydä keskustelua, että pitäisikö sen nopeusrajoituksen olla 130 km/h, hän kysyy.