Ranska oireilee nyt pahasti. Maassa on nähty poikkeuksellisen rajuja ja väkivaltaisia mellakoita sekä laajoja rauhanomaisia mielenosoituksia, joissa on vastustettu muun muassa elinkustannusten nousua. Ranska on myös vakavasti ylivelkaantunut.

Ensi vuonna Ranskan työttömyyden arvioidaan kasvavan 8,7 prosenttiin, valtionvelan yli 120 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja budjetin alijäämä on siinä samassa nousemassa 5,1 prosentista 5,7 prosenttiin.

AMNZ Uutiset kysyi suomalaisilta mepeiltä, miksi Ranska on ajautunut näin pahaan kriisiin ja millaisia vaikutuksia Suomelle voisi siitä aiheutua. Erityisen ruusuisesti Ranskan tilannetta ei katso heistä kukaan.

On eletty yli omien varojen

– On eletty yli omien varojen, ja ei ole myöskään ollut visiota ja näkemystä muusta, eikä yhteistä poliittista tahtoa. Nyt sitten mennään kohti äärilaitaa ja ollaan ajamassa seinään, sanoo vasemmistoliiton Merja Kyllönen .

Kokoomuksen Aura Salla ja keskustan Katri Kulmuni nostavat esiin, että Ranskan taloudenpitoa on katsottu EU:ssa läpi sormien, koska kyseessä on niin iso ja siten vaikutusvaltainen maa unionissa.

– Jos joku pienempi maa olisi toiminut taloutensa osalta samalla lailla kuin Ranska, niin kyllä komissio olisi ottanut heidät aika tarkkaan käsiohjaukseen jo aikaisemmin, Kulmuni sanoo.

Sallan mukaan Ranskan ongelmat alkoivat

Sallan mukaan Ranskan ongelmat alkoivat jo vuosien 2008–2009 finanssikriisin aikaan, jolloin Ranskan budjettivajetta katsottiin ”läpi sormien”.

– Se on johtanut siihen, että isoja rakenteellisia uudistuksia jäsenmaissa ei ole tehty, mikä on johtanut siihen, että ei ole ollut mukamas rahaa uudistaa koulutusjärjestelmää ja panostaa niihin yhteiskunnan aloihin, jotka rakentavat sitä resilienssiä ja sitä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Salla nostaa esiin myös velalla hoidetun koronakriisin sekä ”maahanmuuttokriisin”, jota hoidettiin ”laastari päälle -periaatteella”. Tilanne on johtanut monissa jäsenmaissa muun muassa isoon määrään paperittomia ihmisiä, joita ”ei saada millään tavalla kiinni”. Tilanne näkyy voimakkaasti esimerkiksi Belgiassa, missä Salla asuu.

– On ollut maahanmuuttoaalto Eurooppaan. Heitä ei ole pystytty kotiuttamaan, kielikoulutus on jäänyt vähemmälle, he eivät ole päässeet integroitumaan yhteiskuntaan koulujärjestelmän kautta. Tässä nähdään nyt tuloksia.

Eurooppa on aiemmin joutunut pelastamaan finanssikriisin jälkimainingeissa muun muassa Kreikan maksukyvyttömyyden uhalta. Eurooppa-tutkija Timo Miettisen mukaan Ranskaa ei vielä uhkaa maksukyvyttömyys, mutta hyvässä tilanteessa ei olla. Ranskan mahdollinen pelastaminen olisi vaikeaa.

– Jos Ranskan talous oikeasti romahtaa, sitä ei mitenkään EU-varoin pelastettaisi. Siihen eivät rahat riitä. Että se on kyllä sitten eurojärjestelmän loppu, keskustan Kulmuni sanoo.