56-vuotiaalla Maarit Samatehilla ei ole koskaan ollut vakinaista työpaikkaa. Samateh on tehnyt pätkätöitä. Esimerkiksi koulunkäyntiavustajana töitä tehdään lukuvuosi kerrallaan ja sopimus katkeaa kesällä. Samatehin tilanne ei ole ainutlaatuinen. Suomen työllisyystilanne heikkeni edelleen syyskuussa .

Nyt Samateh työskentelee palkkatöissä Lappeenrannassa koulunkäyntiavustajana ja iltapäiväkerho-ohjaajana. Tämä onnistui, kun Lappeenrannan kaupunki, LAB-ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattiopisto järjestivät pitkäaikaistyöttömille työpaikan, jossa he pystyvät työaikana käymään työllisyyttä tukevissa koulutuksissa ja tapaamisissa.

Samateh kokee, että hän on nyt löytänyt itsevarmuuden, jonka noin vuoden mittainen työttömyys vei.

Minulla ei ollut ammatillista itsetuntoa

– Minulla ei ollut ammatillista itsetuntoa.

Samateh kertoo, miten epävarmuus vaikutti työnhaussa: Samateh on käyttänyt Lappeenrannan kaupungin työllisyyspalveluita aikaisemminkin. Nyt hän kokee, että työttömille tarjottavat palvelut ovat muuttuneet.

– Aikaisemmin istuttiin ja kuunneltiin luennointia asioista, jotka kaikki tiesivät jo.

Samateh on kehitysvammaisen lapsensa omaishoitaja

Samateh on kehitysvammaisen lapsensa omaishoitaja. Hän on ymmärtänyt koulutuksissa, että voi hyödyntää omaishoitajuudessa kehittyneitä taitoja työssä ja oppinut, miten tuoda asian esille työnantajille.

Nykyinen työttömyysetuuksien rahoitusmalli ei kannusta kaupunkeja ohjaamaan työttömiä työllisyyspalveluihin, kertoo työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus KEHAn yksikön johtaja Santtu Sundvall . Sundvallin mukaan erityisesti kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuetun työn käyttö on vähentynyt sen jälkeen, kun palvelut siirtyivät valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa.