Jonne Virtasta naurattaa Mikkelin jäähallin käytävällä. Hän muistelee 15 vuoden takaista lausuntoaan.

– Se on jäänyt elämään. Jätkät naureskelevat sille vieläkin, Virtanen kertoo ja pyörittelee päätään.

Hän ilmoitti allekirjoittaneelle vuonna 2011 puhelinhaastattelussa, että aikoo siirtyä huumebisneksen pariin, jos lätkäura ei ota tuulta purjeisiin.

Siellä liikkuu kuulemma isot rahat

– Siellä liikkuu kuulemma isot rahat, Virtanen perusteli kieli poskessa.

Hän tuli pelaajaurallaan tunnetuksi värikkäistä kommenteista, mutta värikäs on ollut myös elämä, joka kouli keskinkertaisesta pelaajasta kulttihahmon ja huippuvalmentajan. Lähiölapsi. Sellaiseksi Virtanen kuvailee itseään. Hän varttui Turussa, Kaarinan kupeessa sijaitsevassa Lausteen kaupunginosassa. Elämä siellä 1990-luvulla ei ollut ruusuilla tanssimista, mutta se oli opettavaista.

– Äiti teki kahta työtä, että sain harrastaa jääkiekkoa, ja isä oli aloitteleva rakennusyrittäjä, Virtanen kertoo.

Virtasen perheessä oli ruokaa pöydässä

Virtasen perheessä oli ruokaa pöydässä, ja vanhemmat välittivät pikku-Jonnesta, mutta poika joutui jo nuorena pärjäämään välillä omillaan.

– Siinä jäi vähän yksin, kun molemmat vanhemmat olivat työnarkomaaneja.

Virtanen on perinyt saman ominaisuuden vanhemmiltaan. Kotona hän oppi myös, ettei periksi anneta. Se saattoi kasvattaa kilpailuviettiä, jota Virtanen on tarvinnut pärjätäkseen kaukalossa ja sen ulkopuolella.

– Yläasteella halusin koulun kivoimman näköisen tytön. Siitä piti kilpailla. Sama pätee nykyiseen puolisooni. Hänestäkin piti kilpailla, mutta olen aina keksinyt keinon voittaa, Virtanen hymyilee.