Lauantai 24.10.2026 · Helsinki · klo 08:35
ETUSIVU › KOTIMAA
KOTIMAA · TERVEYS

Liian moni kärsii tästä vaivasta eikä mene lääkäriin – vaarana aivoinfarkti

Noin 250 000 suomalaista potee aivoinfarktille altistavaa vaivaa.

Liian moni kärsii tästä vaivasta eikä mene lääkäriin – vaarana aivoinfarkti
Kuva: AMNZ Kuvatoimitus / Kotimaa

Noin 250 000 suomalaista sairastaa eteisvärinää, joka on merkittävä aivoinfarktin riskitekijä. Kardiologian erikoislääkäri Mika Lehto kertoo, että eteisvärinä voi olla oireeton, ja aivoinfarkti saattaa olla sen ensimmäinen oire. Eteisvärinän riski kasvaa iän myötä, ja sitä voi ehkäistä terveellisillä elintavoilla.

Eteisvärinän hoidossa käytetään suurella osalla potilaista sykettä rauhoittavaa lääkettä, joka on tavallisimmin beetasalpaaja. Eteisvärinä eli flimmeri on tuttu vaiva noin 250 000 suomalaiselle. Suurin osa potilaista on ikäihmisiä. Sydämen eteisvärinä on pitkäkestoisista rytmihäiriöstä yleisin. Se lisää merkittävästi aivohalvauksen riskiä: lähes joka toinen aivohalvaus johtuu eteisvärinästä.

Aivohalvaus syntyy, kun rytmihäiriön aikana sydämen eteissopukkaan muodostuva verihyytymä kulkeutuu aivoihin ja aiheuttaa tukoksen aivovaltimoissa. Toinen aivovaltimon tukkeutumisesta usein käytettävä nimitys on aivoinfarkti. Eteisvärinän tunnistaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on sisätautien ja kardiologian erikoislääkärin, dosentti Mika Lehdon mukaan tärkeää juuri aivoinfarktiriskin vuoksi.

Eteisvärinässä sydämen rytmi muuttuu epätasaiseksi

Eteisvärinässä sydämen rytmi muuttuu epätasaiseksi, ja suurin osa potilaista tuntee sydämen poikkeavan lyönnin. Kaikki eivät sitä kuitenkaan tunnista, eli eteisvärinä voi myös olla oireeton.

– Aivohalvauksen riski liittyy erityisesti niihin tapauksiin, joissa eteisvärinää ei ole tunnistettu eikä sitä sen vuoksi ole päästy hoitamaan. Aivohalvaus voikin olla ensimmäinen eteisvärinän oire.

Rytmihäiriödiagnoosi voidaan tehdä vain EKG-nauhoitteen perusteella, eli tutkimuksiin täytyisi hakeutua silloin, kun rytmihäiriö on päällä. Melko tavallista on, että kohtaus menee ohi ennen kuin ehditään päivystykseen. Lehdon mukaan suurella osalla potilaista kohtaukset ovat ensin lyhyitä, vain joidenkin minuuttien pituisia.

Ajan myötä ne tyypillisesti pitenevät

– Ajan myötä ne tyypillisesti pitenevät. Osalla rytmihäiriö jää heti päälle pitkäkestoisesti, osa taas saa lyhyitä kohtauksia vain silloin tällöin.

ETUSIVU › TOIMITUS