Oliko Vincent van Goghin Tähtikirkas yö oikeasti niin tähtikirkas kuin miltä maalauksessa näyttää? Eteläkorealaiset tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että saattoi ollakin. Vuosia mielenterveytensä kanssa kamppaillut van Gogh kirjautui mielisairaalaan Ranskassa toukokuussa 1889. Kesän aikana sairaalassa syntyi myös Tähtikirkas yö, yksi hänen kuuluisimmista teoksistaan.

Nyt tutkijat sanovat, että teos pohjautui todennäköisesti huomattavasti enemmän havainnointiin kuin mielikuvitukseen. Tieteellisessä julkaisussaan tutkijat sanovat tunnistaneensa todellisen yötaivaan, jota van Gogh maalauksessaan kuvasi:

Aamunkoittoa edeltävä taivas täynnä suuria, kirkkaita tähtiä, hohtava sirpinmuotoinen kuu sekä sinisiä ja valkoisia pyörteitä hallitsee maisemaa, jossa näkyy myös sypressipuu ja etäämpänä kylä kukkulan rinteellä.

Torstaina julkaistun tutkimuksen mukaan tämä

Torstaina julkaistun tutkimuksen mukaan tämä muistuttaa taivaankappaleiden asetelmaa, joka vallitsi taivaalla heinäkuun 22. päivän 1889 varhaisina tunteina. Van Goghin on kerrottu maalanneen taulun jo kesäkuussa, mutta tutkijoiden mukaan on mahdollista, että se on saatettu loppuun heinäkuussa.

Tutkijat sijoittivat maiseman lounaaseen mielisairaalasta, joka sijaitsi lähellä Saint-Rémy-de-Provencea Etelä-Ranskassa. Tutkimuksessa luotiin simulaatio taivaasta kyseisen paikan yllä aamun tunteina 22. heinäkuuta 1889. Se osoitti kuun ja Venuksen sijaitsevan kuvan vastakkaisissa kulmissa. Kuu on korkealla oikeassa yläkulmassa ja Venus vasemmassa alakulmassa.

– (van Gogh) ei keksinyt taivasta, jota ei ollut olemassa, vaan siirsi havaitun asetelman kankaalle tyylillisen korostuksen keinoin, tutkijat kirjoittavat.

Kaikki eivät kuitenkaan allekirjoita tutkijoiden

Kaikki eivät kuitenkaan allekirjoita tutkijoiden havaintoja.

– Vincent van Gogh oli postimpressionismin mestari, ei optinen kamera. Yritys määrittää täsmällinen päivämäärä kankaalle maalattujen taivaankappaleiden koordinaattien perusteella on lähtökohdiltaan hataralla pohjalla, sanoo CNN :n haastattelema Xiamenin yliopiston merimeteorologian ja ilmastonmuutoksen tutkimuskeskuksen apulaisprofessori Yongxiang Huang .

Huang on itsekin tutkinut samaa maalausta . Hän tuli siihen tulokseen, että van Goghilla oli ”syvä ja intuitiivinen käsitys” taivaan turbulensseista. Turbulenssi on nesteen tai kaasun virtausta, joka on epäsäännöllistä, pyörteistä ja kaoottista.