Helsinkiläisen taloyhtiön kylpyhuoneita remontoitiin vuosikymmenen alussa. Osakas oli työn jälkeen tyytymätön ja vaati kaadon korjaamista hyvän rakennustavan ja -määräysten mukaiseksi. Vaatimus koski myös vesieristettä, lattiakaivoa ja osittain saumausta. Taloyhtiö ei suostunut purkamaan ja rakentamaan lattiaa uudelleen.

Remontin kävi lävitse vielä osakkaan tilaama tavarantarkastaja ja muutama asiantuntija. Osakas vaati taloyhtiöltä korvauksia oikeudenkäyntikuluineen yli 32 000 euroa. Lattian kaltevuus ei ollut osakkaan mielestä riittävän suuri. Hän vetosi ympäristöministeriön ohjeisiin, kosteudeneritysohjeisiin ja Rakennustiedon tietokorttiin.

Taloyhtiö kiisti kanteen, mutta korjasi muutamia vaurioita. Laatoituksen virheitä se piti lähinnä esteettisinä. Taloyhtiössä oli remontoitu 23 kylpyhuonetta samalla tavalla, ja muille osakkaille työn jälki oli kelvannut.

Lattian kaato täytti taloyhtiön mielestä

Lattian kaato täytti taloyhtiön mielestä vaatimukset, mutta lattiakaivon kantta madallettiin millin verran. Taloyhtiön mukaan rakenteen on oltava virheellinen, ennen kuin sitä korjataan, eikä toimivassa kylpyhuoneessa ollut sen mielestä enää korjattavaa. Helsingin käräjäoikeus kuuli joukon asiantuntijoita, joiden lausunnot olivat osin ristiriitaisia.

Oikeuden ratkaisun mukaan lattian kaato ei ollut hyvän rakennustavan mukainen. Taloyhtiön oli korjattava kaato ja vesieriste ja saumattava karmin ja seinälaatoituksen väli. Taloyhtiön oli maksettava osa tavarantarkastuksen kustannuksista. Osakkaan oikeudenkäyntikuluista taloyhtiö määrättiin korvaamaan noin kolmasosa, mutta pääosin osapuolet joutuivat korvaamaan omat oikeudenkäyntikulunsa.

Käräjäoikeuden mukaan virheet johtuivat taloyhtiön huolimattomuudesta. Kiista jatkui vielä Helsingin hovioikeudessa. Taloyhtiö vaati kanteen hylkäämistä ja kaikkia kulujaan osakkaalta. Osakas piti käräjäoikeuden tuomiota oikeana.

Taloyhtiön mielestä lattian kaadoissa

Taloyhtiön mielestä lattian kaadoissa ei ollut virhettä, kun vesi ohjautui lattiakaivoon ministeriön asetuksen mukaisesti ja vedeneristekin oli ehjä, joten korjaamiselle ei ollut perusteita. Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole säännöstä siitä, millä edellytyksillä yhtiö voidaan osakkaan vaatimuksesta velvoittaa korjauksiin, hovioikeus muistutti.

Merkitystä on annettu sille, onko vika vaikuttanut huoneiston käyttöön haitallisesti, ja on otettu huomioon haitan vähäisyys suhteessa kustannusten kohtuullisuuteen.