Eläkekeskustelu on täällä taas, ja keskustelu käy luonnollisesti kuumana. Alkutahdit löi perussuomalaiset, joka ehdottaa sopeutusohjelmassaan, että yli 2 000 euron eläkkeisiin ei tehtäisi indeksikorotuksia 2028–2031.

Ratkaisu edellyttää kanavointia valtiontalouteen. Sillä voitaisiin synnyttää 1,6 miljardin euron sopeutus valtiontalouteen, kun työeläkemaksua laskettaisiin ja työntekijöiden verotusta kiristettäisiin samalla summalla.

Voit katsoa alla olevista taulukoista, miten erot syntyvät. Ensimmäisessä taulukossa näytetään, kuinka paljon eläke olisi kunakin vuonna pienempi, jos indeksikorotuksista luovuttaisiin kokonaan 2028–2031. Toinen taulukko kertoo, miten eläkkeet kehittyvät nykyisen indeksisäännön mukaan suhdanne-ennusteen mukaisella indeksikehityksellä.

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto muistuttaa

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto muistuttaa, että indeksisuoja on tärkeä osa eläketurvaa, koska sillä ylläpidetään eläkkeen ostovoimaa.

– Indeksiä ei ole tarkoitettu tulonjakoon vaikuttamisen välineeksi. Kuitenkin PS leikkaisi tätä suojaa osalta eläkeläisiltä, osalta ei.

Hän korostaa, että PS:n ehdotusta voi arvioida vasta alustavasti, koska ”indeksijarrun” tarkempi sisältö ei ole vielä tiedossa. ”Indeksijarrun” lisäksi PS poistaisi tutkinnoista ja työttömyysjaksoista kertyvät eläkkeet vuodesta 2029 alkaen. Työllisyysrahaston eläkeosuuden puolue ohjaisi valtiolle.

PS

– PS:n ehdotuksessa on tarkalta kuulostava säästöarvio työeläketurvasta, 1 620 miljoonaa euroa. Tästä työttömyysturvan ajalta kertyvän eläkeoikeuden poisto voisi olla noin 600 miljoonan euron luokkaa. Miljardi jäisi siis indeksiturvan heikennyksille ja tutkintoeläkkeiden poistolle, Kautto sanoo.

– Tästä voi päätellä, että indeksijarru leikkaisi osan indeksitarkistuksista pois mutta ei ilmeisesti jäädyttäisi kohteena olevan joukon eläkkeiden tarkistuksia kokonaan, Kautto jatkaa.

Kautto sanoo, että kovin yksityiskohtainen ja eri tavoin eläkeläisiä kohteleva indeksisäännön muuttaminen tuottaa vaikeuksia eläketurvan toimeenpanoon ja aiheuttaa pysyvät vaikutukset kohteena oleviin eläkkeensaajiin.

– Tulonjakotavoitteita voisi yksinkertaisemmin toteuttaa muilla keinoilla, kuten säätämällä verotuksen yksityiskohtia, asumisen tukia tai asiakasmaksuja, Kautto sanoo.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist ei lämpene PS:n mallille.

– Jos indeksijäädytykset rajataan yli 2 000 euron eläkkeisiin, jo valmiiksi tiivis eläkkeiden jakauma pakkautuu lisää, ja käy jopa niin, että alun perin matalammat eläkkeet ohittavat suuruusjärjestyksessä isompia eläkkeitä, mikä sotii ansioperiaatteen kanssa, Appelqvist arvosteli X-viestipalvelussa perjantaina.

Appelqvistin mukaan Suomessa on jo nyt etenkin kokonaiseläkkeiden osalta se tilanne, että erot käteen jäävässä eläkkeessä ovat pääosin pieniä.