Kotimaan ja ulkomaiden uutispalvelu
Pahimmillaan seurauksena voisi olla kriisi koko euroalueella, jos epäluottamus leviää pankkeihin ja muihin euromaihin, kirjoittaa Juha Ristamäki.
Ranskassa on totuttu mellakointiin, mutta tällä kertaa levottomuudet ovat olleet pahimmat vuosiin. Mediatietojen mukaan väkivaltaisiksi mellakoiksi kärjistyneiden mielenosoitusten taustalla on tyytymättömyys elinkustannusten nousuun, hallituksen talouspolitiikkaan ja koulutusleikkauksiin.
Kaikki lähti liikkeelle lukiolaisten mielenilmaisuista. Nyt useassa ranskalaiskaupungissa on mieltään osoittanut sekalainen seurakunta: mukana on muun muassa opiskelijoita, sosialisteja, kommunisteja, ammattiyhdistysporukkaa, ympäristöjärjestöläisiä, muslimi- ja Palestiina-aktivisteja ja niin edelleen.
Mielenosoittajista iso osa on rauhallisia, mutta sitten joukossa on myös niitä, joiden tarkoituksena ei ole osoittaa mieltä vaan hajottaa, polttaa ja ryöstää omaisuutta. Ranskan viranomaisten mukaan hulinointiin ja ryöstelyyn ovat syyllistyneet erityisesti äärivasemmistolaiset aktivistit ja lähiönuoret, joista monilla on maahanmuuttajatausta.
Mielenosoittaminen on tietysti jokaisen kansalaisen perusoikeus, omaisuuden tuhoaminen ja ryöstäminen ei. Huliganismiin syyllistyneet ovat heikosti ranskalaiseen yhteiskuntaan sitoutuneita. Siksikään heidän toimintansa ei ole hallittavissa. Ranska on isoissa vaikeuksissa ilman mellakoitakin. Se on pahasti ylivelkaantunut, ja julkisen talouden tasapainottamisyritykset näkyvät sitten mielenilmaisuina kaduilla.
Voi sanoa, että yhteiskunnallisia uudistuksia on jonkin verran yritetty tehdä. Vuonna 2023 läpi viety lakisääteisen eläkeiän nostaminen 62 vuodesta 64 vuoteen oli jo hyvin kiistelty hanke. Vasemmisto- ja oikeisto-oppositio ovat vaatineet uudistuksen perumista. Sosiaalietuuksia ja työttömyysturvaa on leikattu.
Toisaalta erittäin suurille yrityksille on asetettu väliaikaisia yhtiöveron lisämaksuja, ja suurituloisten verotusta on kiristetty. Vastaavasti pieni- ja keskituloisten verotusta on kevennetty.
Toimista huolimatta valtionvelan arvioidaan ensi vuonna kasvavan yli 120 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja budjetin alijäämän ennustetaan nousevan 5,1 prosentista 5,7 prosenttiin. Työttömyyden ennustetaan pahenevan 8,7 prosenttiin.
Ranska on velkaantumisensa takia EU:n tarkkailuluokalla, kuten Suomikin. Ranskan velkaantuminen on kuitenkin vielä pahempaa. Ranska on lisäksi noin kymmenen kertaa Suomen kokoinen taloudeltaan, joten sen kriisi säteilee euroalueelle. Asiantuntijoiden mukaan Ranska ei ole maksukyvyttömyyden partaalla, mutta tilanne on huono.
