Laulaja, näyttelijä ja teatterinjohtaja Hilkka Kinnunen on kuollut. Kinnunen oli kuollessaan 101-vuotias. Hilkka Kinnunen teki poikkeuksellisen uran taiteilijana Suomessa.

Viipurissa vuonna 1925 syntynyt Kinnunen tunnettiin parhaiten laulajana, joka pyöritti omaa, operettiin erikoistunutta teatteriaan yli 30 vuotta. Kinnusen perustama Operettiteatteri aloitti toimintansa Helsingin Kulttuuritalolla vuonna 1959, ja ohjelmisto avattiin amerikkalaisella hittimusikaalilla Enkeleitä Broadwaylla ( Guys & Dolls ).

Kinnusta pidettiin säteilevänä esiintyjänä, jonka puhdas ja ilmeikäs sopraano sai kiitosta. Taitavana liikenaisena hän keksi ottaa operetti- musikaalituotantoihinsa mukaan aikansa suosittuja viihdetaiteilijoita vetonaulaksi. Kinnusen teatterissa vierailivat muun muassa Georg Ots , Katri Helena , Tapani Kansa ja Virpi Miettinen , aikansa kohukaunotar.

Operettien ohella Kinnunen näytteli myös

Operettien ohella Kinnunen näytteli myös elokuvissa, teatterissa ja television viihdeohjelmissa. Hän oli lisäksi yksi Suomen harvoista naisohjaajista. Kinnunen innostui taiteista jo pienenä. Äiti pyöritti kangas- ja vaatekauppaa Viipurissa, ja isä työskenteli Valtionrautateillä. Musikaalinen äiti oli harrastajanäyttelijä.

Kinnunen aloitti baletin ja viulunsoiton opiskelun alle kouluikäisenä, ja tuleva ammatti oli jo silloin selvillä: hän halusi näyttelijäksi ja laulajaksi. Musiikkiteatteri oli voimissaan Viipurissa 1920-luvulla.

Helsingissä Kinnunen pääsi opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan vuonna 1942, mutta oopperaluokalla opiskelu ei motivoinut nuorta laulajalupausta tarpeeksi. Hän halusi näyttelijäksi. Kinnunen pääsikin vasta perustettuun Teatterikouluun vuonna 1943. Samalla kurssilla opiskeli Tarmo Manni .

Varsinaisen läpimurtonsa Kinnunen teki viime

Varsinaisen läpimurtonsa Kinnunen teki viime sotien jälkeen. Hän sai kiinnityksen Helsingin Työväenteatteriin, jonka ohjelmistossa oli myös musiikkiteatteria. Kinnunen teki Mustalaisruhtinatar -operetin päärooliin, ja lehdistö ihastui nuoren näyttelijän varmuuteen ja eleganssiin. Työväenteatteri yhdistyi sittemmin Helsingin Kansanteatteriin.

Mustalaisruhtinattaresta tuli Kinnusen pitkän uran tavaramerkki. Häntä kosiskeltiin Suomalaiseen Oopperaan, Kansallisooperan edeltäjään, mutta Kinnunen halusi jatkaa teatterissa.

Kinnusen ura oli vauhdissa 1940- ja 1950-luvuilla, ja hän näytteli operetin pääroolien ohella radion kuunnelmissa ja musiikkiohjelmissa. Kinnunen sai myös elokuvarooleja, ja hänestä kasvoi kotimaisen operetin primadonna, joka kunnianhimoisena taiteilijana syvensi koulutustaan ulkomailla.