Kotimaan ja ulkomaiden uutispalvelu
Belgialaiset eivät voi käsittää, miten Helsinki päihitti Brysselin yleisurheilun vuoden 2030 EM-kisajärjestäjänä.
Belgialainen delegaatio lähti itsevarmuutta uhkuen Sveitsin Lausanneen.
– Meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet saada vuoden 2030 yleisurheilun EM-kisat. Keskustelumme Euroopan yleisurheiluliiton [EA] päättäjien kanssa on vahvistanut näkemystä, että kisat ovat meidän, julisti Belgian yleisurheiluliiton hollanninkielinen puheenjohtaja Patrick Van Waes belgialaisen uutistoimiston Belgan haastattelussa.
Torstaina Lausannessa EA päätti , että Bryssel jää nuolemaan näppejään. EA:n hallituksen avoimessa käsiäänestyksessä oli 17 äänioikeutettua. Yksityiskohtia äänestyksen tuloksesta ei ole toistaiseksi kerrottu julkisuuteen, mutta valtion mediatalon jutussa EA:n jäsen Antti Pihlakoski luonnehti Helsingin voittaneen kisan ”selkein numeroin”.
– Olemme syvästi pettyneitä. Äänestystulos yllätti meidät täysin, Van Waes kommentoi Belgalle torstaina.
Belgialaisen delegaation Lausannessa muodostivat Brysselin pormestari Philippe Close , Belgian yleisurheiluliiton puheenjohtajat Patrick Van Waes ja Jessica Mayon , Brysselin Timanttiliigan johtaja Kim Gevaert sekä EM-kisoja junailleen urheilutapahtumajärjestäjä Golazon edustajat Bob Verbeeck ja Ben Geyskens .
Belgia vaali hakemuksessaan eräänlaista nostalgiaa.
Belgia täyttää 200 vuotta vuonna 2030. Maa itsenäistyi Alankomaiden kuningaskunnasta vuonna 1830. Vuonna 2030 tulee kuluneeksi 80 vuotta Brysselin edellisestä ja ainoasta yleisurheilun EM-kisaisännyydestä. Lisäksi vuonna 2030 sata vuotta täyttää kuningas Baudouinin stadion. Urheilusuorituspaikka on tutumpi vanhasta nimestään Heysel. Nimenvaihtoa vauhditti vuoden 1985 jalkapalloturma, kun lehtereillä kuoli 39 ihmistä.
– Esityksemme ja hakemuksemme olivat erittäin hyvät. Emme todellakaan tehneet mitään väärää, väitti Kim Gevaert tiedotteessa.
Belgian yleisurheiluliiton toinen puheenjohtaja Jessica Mayon luonnehti EA:n päätöstä ”suureksi iskuksi”.
– Tämä on karvas pettymys. Uskoimme koko ajan, että voitamme, Mayon ilmoitti.
– Emme ole saaneet selitystä tappiollemme, hän lisäsi.
AMNZ Uutiset tutustui Helsingin ja Brysselin hakemusten julkisiin osuuksiin. Esimerkiksi synergia kilpailu- ja majapaikkojen välillä, stadionin kunto, harjoitus- ja verryttelypaikat sekä yleisurheilun suosio järjestäjämaassa puolsivat Helsinkiä. Helsingin kisahakua vetänyt Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarinen arvioi , että suomalaisten etuna oli eräänlaiset inhimilliset tekijät.
