Antti ”Jogi” Poikola täräyttää kovan lausunnon pöytään jo haastattelun alussa.

– Eihän Suomessa ole kovin paljon datakeskuksia tällä hetkellä. Lehtiä lukemalla voisi päätellä, että me ollaan täällä datakeskusta ympäröimänä, mutta pelkästään Lontoossa on yhdessä kaupungissa viisi kertaa enemmän datakeskuksia kuin koko Suomessa tällä hetkellä.

Kommentti ei sinänsä yllätä, kun sen lausuu datakeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja. Lisäksi Poikolan arvio on suurin piirtein oikea. Lontoossa datakeskuksia on moninkertainen määrä Suomeen verrattuna, tosin siellä asuu myös lähes kaksi kertaa niin paljon ihmisiä kuin Suomessa.

Silti väite särähtää korvaan

Silti väite särähtää korvaan. Todennäköisesti siksi, että uusista hankkeista on uutisoitu tiuhaan: Suomessa on tänä vuonna julkistettu useampi kuin yksi uusi datakeskus viikossa. Yhteensä datakeskushankkeita on ilmoitettu jo yli 140.

Samalla keskustelu keskuksiin liittyvistä huolista on kiihtynyt. Esimerkiksi Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen on sanonut AMNZ:lle, että suomalaiset kunnat asettavat isojen yritysten datakeskuksille liian vaatimattomia ehtoja .

Viime aikojen suuri tapaus on ollut jättiyhtiö Google ja sen tekemät metsähakkuut datakeskustyömailla Kajaanissa, Muhoksella ja Haminassa. Hakkuiden lupaepäselvyyksiä on puitu viikkokaupalla ja keskustelu käy kuumana edelleen.

Poikola aloitti datakeskusalan etujärjestön johdossa

Poikola aloitti datakeskusalan etujärjestön johdossa helmikuussa. Tämän lisäksi hän on pitkän linjan vihreiden puolueaktiivi ja puolueen asioista ja kannoista päättävän puoluevaltuuston varapuheenjohtaja. Tässä jutussa Poikola kertoo, miten datakeskukset asettuvat vihreään aatemaailmaan ja miksi hänen mielestään on hyviä asia, että niitä rakennetaan juuri Suomeen.

Poikolan johtama yhdistys on kasvanut hurjaa vauhtia: Haastatteluhetkellä jäsenyrityksiä on 368 kappaletta ja Poikolan kaudella määrä on kasvanut lähes kahdellasadalla. Kiirettä on riittänyt muutenkin. Poikolasta on datakeskushuuman myötä tullut suosittu haastateltava. Hän itse arvioi, että yhteydenottoja tulee ainakin viikoittain.

Näistä kahdesta roolista muodostuu Poikolan työn kaksi puolta, joille hän on antanut nimet: toinen on Kontu ja toinen Mordor. J. R. R. Tolkienin kirjoissa ja muun muassa Taru sormusten herrasta -elokuvasarjassa Kontu on rauhallinen ja idyllinen lintukoto, jossa asuvat leppoisat hobitit. Konnussa Poikola tuntee olevansa silloin, kun hän saa olla tekemisissä jäsenyritysten kanssa.

– On niitä iloisia ja positiivisia kiireitä, kun jäsenyrityksillä menee hemmetin hyvin ja ne kasvavat.

Mordor taas on synkkä ja pelottava pahuuden linnoitus. Siihen Poikola vertaa alasta käytävää keskustelua.