Etenkin nuorilla yrittäjillä on heikko käsitys siitä, mistä parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevassa YEL-uudistuksessa on kyse. Yrittäjille muun muassa taloushallinnon palveluja tarjoava Ukko.fi-yhtiö selvitti pienyrittäjyysbarometrissään, miten hyvin pienyrittäjät tuntevat YEL-uudistuksen.

Alle 30-vuotiaat yrittäjät tunsivat vanhempia yrittäjiä huonommin YEL-uudistuksen ja YEL-työtulon vaikutuksen. Nuorista 56,4 prosenttia ei ollut kuullut lainkaan uudistuksesta, kun heitä vanhempien yrittäjien kohdalla luku oli 38,6 prosenttia. Ukko.fi:n toimitusjohtaja Aleksi Simola sanoo AMNZ Uutiset, että tietoa YEL-järjestelmästä pitäisi olla paremmin käytössä.

– On hyvä huomata, että tässä [barometrissä] on paljon myös osa-aikaisia yrittäjiä, jotka eivät ole päätoimisia yrittäjiä. Sehän osittain vaikuttaa vastaustuloksiin, mutta se ei myöskään poista sitä, että meillä pitäisi olla parempaa tietoa YEL-järjestelmästä, Simola sanoo.

Barometrissä selvitettiin myös sitä

Barometrissä selvitettiin myös sitä, kuinka moni tunnisti etuudet, jotka määräytyvät YEL-työtulon perusteella. Vain 6,2 prosenttia nuorista yrittäjistä tunnisti kaikki kuusi etuutta.

Yrittäjien kohdalla työtulon määrittely on oleellista, sillä se vaikuttaa eläkemaksun suuruuden lisäksi lukuisiin tukiin. Vanhuuseläkkeen ohella työtulo määrittää myös sairauspäivärahan, työkyvyttömyyseläkkeen, yrittäjän ansiosidonnaisen työttömyysturvan, vanhempainpäivärahan ja Kelan kuntoutusrahan suuruuden.

– Kaikista vastaajista vain 12 prosenttia tunnisti oikein kaikki kuusi etuutta. Ei näiden tulosten perusteella voi sanoa, että kyselyyn vastanneet olisivat perillä YEL:stä ja siitä, että mihin se vaikuttaa, Simola summaa.

Kaikista kyselyyn vastanneista yrittäjistä vain

Kaikista kyselyyn vastanneista yrittäjistä vain 31,8 prosentilla oli voimassa oleva YEL-vakuutus. 49,9 prosentilla työtulo jäi alle YEL-velvollisuuden alarajan, joka on tänä vuonna 9 423,09 euroa. Mahdollisuus työttömyysturvaan muodostuu, kun työtulo on vähintään 15 481 euroa vuodessa. YEL-vakuutuksen yläraja on puolestaan 214 000 euroa vuodessa.

Vastaajista 6,9 prosenttia ei tiennyt, pitäisikö hänellä olla YEL-vakuutus. Tässäkin nuorten osuus tiedottomista on huomattavasti suurempi. Alle 30-vuotiaista yrittäjistä 12,8 prosenttia ei tiennyt, pitäisikö vakuutus olla. 3,2 prosentilla vastaajista vakuutusta ei ollut, vaikka arveli, että pitäisi olla.

Simola katsoo, että vaikka yrittäjillä on vastuu perehtyä YEL-vakuutukseen, heille suunnatussa tiedottamisessa on peiliin katsomisen paikka. Hän toivoo, että eläkeyhtiöt voisivat tehdä yrittäjille arvion, millaiset vaikutukset valittavissa olevalla kahdella vaihtoehdolla on.

– Eläkeyhtiöiden on täysin mahdollista tuottaa tällainen informaatio ja näyttää selkeät vaihtoehdot A ja B, miltä ne näyttävät kunkin yrittäjän kannalta. Sitten yrittäjä pystyy helposti tekemään sen valinnan, Simola sanoo.

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä YEL-uudistus, jonka myötä yrittäjät voisivat valita työtulonsa perusteeksi eläkeyhtiön tekemän arvion tai yritystoiminnan ansiotulon. Valitessaan jommankumman vaihtoehdon yrittäjä sitoutuu valintaansa kolmeksi vuodeksi.

Laissa on kuitenkin siirtymäaika, jonka jälkeen työtulon on oltava vähintään puolet yrittäjän ansiotulosta. Uuden mallin on arvioitu alentavan eläkemaksuja arviolta 40 prosentilla yrittäjistä, jos yrittäjä päättää valita sen perustuvan ansiotuloihin.

Uudistus kasvattaa lähivuosina entisestään valtion maksuosuutta yrittäjien eläkkeistä. Muun muassa Mikro- ja yksinyrittäjien etujärjestö MYRY ja Työeläkevakuuttajat Tela ovat kritisoineet uudistusta siitä, ettei siinä oteta YEL-maksun ainoaksi perusteeksi yrittäjän ansiotuloja eikä alenneta vakuuttamisen alarajaa.