Euroopan unionin (EU) energiakomissaarin Dan Jørgensen varoitti äskettäin, että talvesta on tulossa Euroopassa erittäin vaikea energian kallistumisen vuoksi. Suomessa sähkön hinta on pienempi kuin muualla Euroopassa, mutta merkittävää hintojen nousua on meilläkin odotettavissa.

Esimerkiksi Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen arvioi tuoreimmassa hintaennusteessaan, että sähköpörssin futuurihintojen perusteella sähkön hinta olisi tammi–maaliskuussa keskimäärin 10,8 senttiä kilowattitunnilta.

Jørgensenin ajatus sähköön liittyvien verojen laskemisesta voisi vaikuttaa ihan merkittävästikin suomalaistenkin kotitalouksien sähkölaskuun, arvioi Energiateollisuus ry:n sähkömarkkinajohtaja Pekka Salomaa .

Olisihan alennus Suomessa kohtalaisen iso

– Olisihan alennus Suomessa kohtalaisen iso osa verosta, Salomaa sanoo AMNZ Uutiset.

Suomessa sähkövero on yhteensä vajaa 2,92 senttiä kilowattitunnilta. Se koostuu energiaverosta, joka on 2,24 senttiä kilowattitunnilta, ja huoltovarmuusmaksusta, joka on 0,085 senttiä kilowattitunnilta, sekä 25,5 prosentin arvonlisäverosta.

EU:n energiaverodirektiivi taas määrää, että kotitalouskäytössä sähkön energiaveron pitää olla vähintään 0,1 senttiä kilowattitunnilta. Arvonlisäveroineen se on 0,1255 senttiä, minkä päälle voi vielä laskea huoltovarmuusmaksun. Veron suuruudeksi saadaan siten 0,2105 senttiä kilowattitunnilta.

Ero EU

Ero EU:n vähimmäisvaatimuksen ja Suomen käytännön välillä on siis huomattava. Jos arvioidaan sähkölämmitteisen omakotitalon kuluttavan sähköä 20 000 kilowattituntia vuodessa, tulee veroksi nykykäytännöllä 583,58 euroa. Alennetulla veroasteella koko vuoden sähkövero jäisi vain 42,10 euroon.

Eurooppalaislehdille antamassaan haastattelussa energiakomissaari Jørgensen sanoo, että sähköverojen alentaminen EU:n sallimalle vähimmäistasolle voisi laskea kotitalouksien sähkölaskua 14 prosenttia. Säästön todellinen määrä riippuu toki siitä, kuinka paljon kukin kotitalous sähköstään maksaa. Esimerkkitaloudessa säästö olisi yli 500 euroa vuodessa.

Tässä kohtaa Salomaa muistuttaa, että valtio saa sähkönkäyttäjiltä verotuloina noin miljardi euroa vuosittain. Jørgensenin mainitsema 14 prosenttia merkitsisi valtiolle 140 miljoonan euron menetystä, mikä voisi aiheuttaa nikottelua rahaministeriössä.

Jørgensen varoitti, että talvesta on tulossa Euroopassa erittäin vaikea energian kallistumisen vuoksi. Vaikka Suomen tilanne ei ole niin paha, kuin monessa muussa Euroopan maassa, täälläkin hinnat todennäköisesti kohoavat talvikaudella.

Helen arvioi, että sähköpörssin futuurihintojen perusteella sähkön hinta olisi tammi–maaliskuussa keskimäärin 10,8 senttiä kilowattitunnilta. Huhti–kesäkuussa keskihinta laskisi 4,9 senttiin. Sähkölaskussa hintaan lisätään 25,5 prosentin arvonlisävero ja sähkönmyyjän marginaali. Lisäksi sähkönsiirrosta pitää maksaa paikalliselle verkkoyhtiölle tämän hinnaston mukaan.