Nordea kuvaa Suomen asuntomarkkinoiden tunnelmaa heikoksi keskiviikkona ilmestyneessä markkinakatsauksessaan eikä ihme. Pankin mukaan tammi−syyskuussa asuntokauppoja tehtiin 13 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana, ja elokuussa osakeasuntojen hinnat olivat 3,3 prosenttia vuodentakaista alempana.

Nordean johtava ekonomisti Juho Kostiainen sanoo pankkinsa tiedotteessa, että heikon markkinatunnelman taustalla on ennen kaikkea korkojen nousu, joka johtuu Iranin sodasta.

– Arvioimme kuitenkin 12 kuukauden euriborin vakiintuvan lähelle nykytasoaan reiluun kolmeen prosenttiin. Asuntomarkkinoiden pohja alkaa olla lähellä, ja ensi vuonna edellytykset maltilliselle hintojen nousulle vahvistuvat.

Kostiaisen mukaan korkotason vakautuminen yhdessä

Kostiaisen mukaan korkotason vakautuminen yhdessä talouskasvun ja työllisyyden paranemisen kanssa tukevat asuntokauppaa ensi vuonna. Nordean mukaan sijainti on asuntojen hintaerojen tärkein selittäjä, mutta myös rakennusvuodella, kunnolla, remonttitarpeilla, koolla, kerroksella ja varustelulla on huomattava vaikutus. Kalleimman kymmenyksen postinumeroalueilla hinnat ovat 4,5-kertaiset halvimpaan kymmenykseen verrattuna.

Vuonna 2020 rakennetun asunnon keskihinta on Nordean analyysin mukaan 34 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2000 rakennetun. Hyväkuntoisesta asunnosta maksetaan reilu viidennes enemmän kuin tyydyttäväkuntoisesta. Suunnitteilla oleva putkiremontti alentaa hintaa keskimäärin 11 prosenttia putkiremontoituun kohteeseen verrattuna.

Asunnon ominaisuudet näkyvät Nordean mukaan myös myyntiajassa: uudet ja hyväkuntoiset asunnot käyvät keskimäärin vanhoja ja tyydyttäväkuntoisia nopeammin kaupaksi. Kostiaisen mukaan asuntomarkkinoiden yleinen hintakehitys ei siten kerro koko kuvaa.

Hintaa nostavat tekijät ovat pitkälti

– Hintaa nostavat tekijät ovat pitkälti samoja, jotka myös nopeuttavat asunnon myyntiä. Ostajat arvostavat erityisesti hyvää kuntoa ja vähäisiä remonttiriskejä. Samalla pienten asuntojen runsas tarjonta ja heikko sijoittajakysyntä ovat painaneet niiden hintoja muuta markkinaa enemmän, Kostiainen sanoo.

– Hintakehityksessä ja myyntiajoissa näkyy myös selviä alueellisia eroja esimerkiksi pohjoisen ja etelän tai kehyskuntien ja keskusten välillä, Kostiainen jatkaa.

Nordea ennustaa asuntojen hintojen laskevan Suomessa 3 prosenttia tänä vuonna ja kääntyvän ensi vuonna 1 prosentin nousuun. 2028 nousu kasvun kiihtyisi 2,5 prosenttiin. Asuntojen ylitarjonta on Nordean mukaan purkautunut odotettua hitaammin, sillä väestönkasvu ja asuntokuntien määrän kasvu ovat hidastuneet.

– Vähäinen uudisrakentaminen alkaa kuitenkin asteittain tasapainottaa sekä omistus- että vuokramarkkinoita kasvukeskuksissa.

Asuntoluototukseen tehdyt muutokset helpottavat Nordean mukaan asuntokaupan rahoitusta. Asuntolainojen enimmäispituus on noussut 40 vuoteen. Myös asunnonvaihtajien enimmäisluototussuhdetta sekä taloyhtiölainojen ehtoja on väljennetty asuntokaupan ja uudisrakentamisen vauhdittamiseksi.