Perjantai 23.10.2026 · Helsinki · klo 17:36
ETUSIVU › KOTIMAA
KOTIMAA · KULTTUURI

”Nauroin niin paljon, että alkoi mahaan sattua”, sanoo Juha Räsänen – näin lukijat muistelevat Kiviä taskussa -näytelmää

Kiviä taskussa -näytelmää on tultu katsomaan kaukaa, ja näyttelijöiden vaihtuvia rooleja ihaillaan.

”Nauroin niin paljon, että alkoi mahaan sattua”, sanoo Juha Räsänen – näin lukijat muistelevat Kiviä taskussa -näytelmää
Kuva: AMNZ Kuvatoimitus / Kotimaa

Helsingin kaupunginteatterissa näytellään pian 1 033. kerran suosittu Kiviä taskussa -näytelmä. Martti Suosalon ja Mika Nuojuan tähdittämä näytelmä saa viimeisen esityksensä Helsingin kaupunginteatterissa 10. marraskuuta. Näytelmä ei kuitenkaan häviä kokonaan, sillä Martti Suosalon yritys on ostanut sen oikeudet Ruotsista kahdeksi vuodeksi.

Tammikuusta alkaen Suosalolla ja Nuojualla on kahdeksan esitystä Aleksanterin teatterissa. Sen jälkeen he aikovat kiertää muualla Suomessa. Martti Suosalo kertoo Radio Suomi Lähelläsi -ohjelman haastattelussa, miten into säilyy näytellä samaa näytelmää kerrasta toiseen : Juha Räsäsen , 49, mukaan näytelmä on vakava, mutta hän ei muista nauraneensa yhtä paljon missään muussa teatteriesityksessä.

Hän on nähnyt näytelmän useita kertoja vuosien varrella eri kaupungeissa, ainakin Lappeenrannassa, Tampereella ja Helsingissä.

Ensimmäinen kerta reilut 15 vuotta

– Ensimmäinen kerta reilut 15 vuotta sitten Lappeenrannassa oli ikimuistoinen. Istuin kaukana näyttämöstä takimmaisilla penkkiriveillä. Jossain vaiheessa huomasin, että koko sali saa naurukohtauksen, josta ei meinannut tulla loppua. Nauroin niin paljon itsekin, että alkoi mahaan sattua.

Muutama vuosi sitten Mika Nuojua istui Kansallisteatterissa toisen näytelmän näytöksessä sattumalta Räsäsen viereen. Tällöin Räsänen sai Kiviä taskussa -näytelmän fanina jututettua ja kiitettyä Nuojuaa. Näytelmän tuoman naurun muistaa moni muukin kommentoija.

Riitta Arvilommi , 76, vei hieman tavallista levottomamman peruskoululuokan katsomaan Kiviä taskussa -esitystä. Hän kertoo, että oppilaat istuivat katsomossa keskellä ensi riviä. Opettajana työskennellyt Riitta Arvilommi istui rivin reunassa.

Seurasin kuinka he eläytyivät esitykseen

– Seurasin, kuinka he eläytyivät esitykseen. Hauskoissa kohdissa he nauroivat kippurassa vatsaa pidellen. En muista vastaavaa riemua teatterikäynneiltämme.

Jaana Kilpeläinen , 66, on nähnyt esityksen noin 20 kertaa. Osan näytöksistä hän on nähnyt ystävien kanssa, mutta useimmiten perheen kanssa.

– Jokaisessa näytöksessä on tullut uusi yllätys, joko jotain ajankohtaista tai ”putoaminen”. Esityksen huumori ja myös surulliset tapahtumat ovat hienoja.

ETUSIVU › TOIMITUS