Kymmenet sähkönsiirtoyhtiöt ovat korottaneet maksujaan tänä vuonna, ja etenkin haja-asutusalueen verkkoyhtiöissä korotustarve on yhä iso.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Koillis-Savossa toimivan PKS Sähkönsiirron mukaan asiakkaiden sähkönsiirtomaksut pitäisi lähes kaksinkertaistaa nykyisestä, jotta lain vaatimat investoinnit voitaisiin rahoittaa maksutuloilla.

Kyse on vuoteen 2036 mennessä tehtävistä toimitusvarmuusinvestoinneista. Niissä verkkoa modernisoidaan ja suojataan sähkökatkoilta korvaamalla ilmajohdot maahan kaivetuilla kaapeleilla.

– Investointien toteuttaminen maksutuloilla tarkoittaisi asiakkaiden maksamien siirtomaksujen kallistumista vielä yli 80 prosentilla, toimitusjohtaja Sami Kervinen sanoo.

PKS Sähkönsiirron omakotitaloasiakkaalle tämä voisi tarkoittaa nykyisen, noin 1 970 euron vuosittaisen verkkomaksun nousua noin 3 600 euroon. Yhtiön asiakkaat maksavat jo nyt maan kolmanneksi korkeinta hintaa sähkön siirrosta.

Yllä olevissa grafiikoissa esimerkkihinnat on laskettu omakotitalolle, jonka kulutus on 18 000 kilowattituntia vuodessa. Hintaan sisältyvät perusmaksu, energian kulutukseen perustuva siirtomaksu, sähkövero sekä arvonlisävero. Pohjaluvut on saatu Energiavirastosta. Summa ei sisällä sähköenergiaa.

Sähkönsiirtoyhtiöiden hinnoittelua valvova Energiaviraston johtaja Veli-Pekka Saajo pitää PKS Sähkönsiirron korotusaikeita todella isoina.

– Se melkein tuplaa maksut ja liikevaihdon ilmeisesti pysyvästi.

PKS:n asiakkaiden kannalta olennaista on, että yhtiöllä on oikeasti mahdollisuus ylläpitää reipastakin korotustahtia.

– Voimassa olevan menetelmän perusteella heillä on tällä hetkellä korotusvaraa vuosittain noin kuuden prosentin verran, Saajo laskee.

Näin siksi, että Energiavirasto määrittää jokaiselle yhtiölle sallitun liikevaihdon ja tuoton. Jos yhtiö alittaa sallitun tason, syntyy alijäämää, jota yhtiö voi käyttää maksujen korotuksiin vaikkapa seuraavana vuonna.

Noin 110 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävällä PKS Sähkönsiirrolla kertynyttä alijäämää on jäljellä lähes puolet liikevaihdosta. Korkeasta hintatasosta huolimatta yhtiö ei siis ole korottanut maksujaan läheskään sellaista tahtia kuin olisi voinut.

– Yli 80 prosenttia on kuitenkin niin iso korotus, että se ei välttämättä ole mahdollista, Energiaviraston Saajo sanoo.

Hän muistuttaa, että tarvittavia investointeja voi rahoittaa myös lainalla.