Reititin on kriittinen laite kodin tietoturvan kannalta.

Puutteellisesti suojattu reititin voi aiheuttaa tietoturvariskin ja mahdollistaa laitteen väärinkäytön ja rikollisten pääsyn kotiverkkoon.

Poista etähallinta, vaihda salasana, ja päivitä reititin säännöllisesti.

EU:n uudet radiolaitteiden tietoturvavaatimukset astuivat voimaan elokuun alussa. Tavoitteena on parantaa kuluttajalaitteiden turvallisuutta.

Internetyhteyden kotiin tuova ja sitä kodin laitteisiin jakava reititin voi sulautua huomaamattomasti muuhun irtaimistoon, mutta kyseessä on turvallisuuden kannalta kriittinen vekotin.

Valokuituoperaattori Valoon mukaan jokainen nettiin kytketty, puutteellisesti konfiguroitu laite voi aiheuttaa riskin. Reititin on silti kaikkein tärkein monestakin syystä.

– Reititin on portti kotiverkkoon, joten jos se vuotaa, kaikki vuotaa. Jos käytössä on itse hankittu laite, käyttäjällä on vastuu reitittimen turva-asetuksista ja salasanojen vaihtamisesta, Valoon ISP-osaston järjestelmäasiantuntija Kim Heikkinen sanoo tiedotteessa.

Nettioperaattorit seuraavat verkkojaan epätavallisen liikenteen varalta ja saavat vinkkejä tarkistettavista kohteista Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta.

– Ikävä kyllä sieltä löytyy hyvin usein ulkomaisesta halpakaupasta hankittu laite, esimerkiksi valvontakamera, digiboksi tai reititin, Heikkinen toteaa.

Helpommalla pääsee usein hankkimalla reitittimen oman internet-operaattorin kautta. Silloin operaattori myös huolehtii reitittimen ohjelmistopäivityksistä. Toisaalta tämä on harvoin edullisin vaihtoehto.

Rikolliset voivat kaapata verkkolaitteen omaan käyttöönsä. Seurauksena voi olla sen hyödyntäminen esimerkiksi palvelunestohyökkäyksissä muita tahoja, kuten pankkeja, vastaan.

Valoon mukaan kaikkia käyttäjiä ei kuitenkaan kiinnosta, jos heidän laitettaan käytetään tällä tavalla väärin.

– Mutta jokainen, joka ei pidä verkkolaitteitaan kunnossa, helpottaa rikollisten työtä. Ja jos olet maksanut gigabitin verkkoyhteydestä, mutta joku ddos-pommittaja vie puolet sinun kaistastasi, niin onhan se hölmöä hommaa, Heikkinen sanoo.

Ddos tulee sanoista distributed denial of service. Se tarkoittaa hajautettua palvelunestohyökkäystä, jossa iskuun osallistuu useita laitteita usein eri puolilta maailmaa. Saastunut laite voi kuitenkin johtaa myös tietojen varastamiseen kodin samassa verkossa olevista laitteista.