Ranskan presidentti Emmanuel Macron tuomitsi televisiopuheessaan lauantain mielenosoitusten yhteydessä esiintyneen väkivallan.

Macron korosti Reutersin ja Le Monden mukaan, ettei oikeutettuja vaatimuksia esittäviä mielenosoittajia tule sekoittaa ryöstelijöihin.

Presidentti pyysi hallitusta kokoamaan opiskelijoita, ammattiliittoja ja parlamentaarikkoja laatimaan ratkaisuehdotuksia kriisiin.

Protestit alkoivat syyskuussa Pariisin esikaupungeissa ja ovat laajentuneet koko maan kattaviksi mielenosoituksiksi elinkustannuksia vastaan.

– Mikään ei oikeuta sitä, mikään ei selitä sitä eikä mikään anna sitä anteeksi. Tänä iltana tunnemme kaikki vihaa ja häpeää.

Näin sanoi Ranskan presidentti Emmanuel Macron noin kymmenminuuttisessa televisiopuheessaan sunnuntaina. Presidentti tuomitsi siinä lauantain jättimielenosoitusten ohella esiintyneen väkivallan.

Macronin mukaan ”kapinalliset” ryöstelivät ja vandalisoivat kaupunkeja eri puolilla Ranskaa. Hän kuvaili tapahtumia järkyttäviksi.

– Näitä kuvia katsellessamme olemme kaikki kysyneet itseltämme: mitä heidän päässään oikein liikkui? Miten ranskalaiset voivat tehdä tällaista Ranskalle? Macron sanoi Reutersin mukaan.

Le Monden mukaan Macron kuitenkin korosti, ettei mielenosoittajia, joilla on oikeutettuja vaatimuksia, tule sekoittaa ”niihin, jotka ovat tuhonneet, rikkoneet ja ryöstäneet”.

Macron lupasi myös ”avoimuutta” lauantaina käytetyn järjestyksenpidon strategian suhteen. Hän vaati hallitusta ja erityisesti maan sisäministeriä Laurent Nuñezia ottamaan tapahtuneesta kaiken mahdollisen opiksi, Le Monde kertoo.

Presidentti kertoi Reutersin mukaan pyytäneensä hallitusta kokoamaan tällä viikolla yhteen opiskelijoita, opettajia, parlamentaarikkoja, ammattiliittojen edustajia ja yritysjohtajia laatimaan hänen kuvailemiaan ”konkreettisia ehdotuksia” kriisin ratkaisemiseksi. Hän ei kuitenkaan täsmentänyt suunnitelmaa.

– Meidän on istuttava saman pöydän ääreen ja rakennettava ratkaisuja yhdessä, Macron sanoi.

Ranskan protestit saivat alkunsa syyskuussa Pariisin pohjoisilla esikaupunkialueilla, joissa lukiolaiset alkoivat vastustaa muun muassa opettajapulaa ja koulurakennusten huonoa kuntoa.

Sittemmin opiskelijoiden aloittama protestiliike on laajentunut koko maan kattaviksi mielenosoituksiksi, joissa vastustetaan erityisesti elinkustannusten nousua, taloudellista eriarvoisuutta ja julkisten palvelujen heikkenemistä.