Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju näkee, ettei eurojärjestelmää päästetä kaatumaan, vaikka pahassa kriisissä olevan Ranskan talous alkaisi ajautua romahdustilaan. Kangasharjun mukaan sekä EU:n poliittisilla päättäjillä että keskuspankki EKP:n johdossa löytyy kyllä keinoja ja myös tahtoa olla päästämättä tilannetta niin pahaksi, että euro olisi hajoamistilassa.

– Nyt kaikki ymmärtävät euron tärkeyden paremmin kuin silloin 2010-luvulla. Varmasti löytyy sitä poliittista tahtoa sitä säilyttää tai pelastaa se, Kangasharju sanoo AMNZ Uutiset ja viittaa 2010-luvun finanssikriisiin, jossa Kreikan heikko tilanne uhkasi koko eurojärjestelmää.

Kangasharjun näkemys euron kohtalosta eroaa vahvasti europarlamentaarikko Katri Kulmunin (kesk) AMNZ Uutiset äskettäisessä haastattelussa kertomasta mielipiteestä. Kulmuni sanoi eurojärjestelmän olevan lopussa, jos Ranskan talous romahtaa. Kulmunin mielestä Ranskan huonoa taloudenpitoa on katsottu EU:ssa läpi sormien, koska kyseessä on iso ja vaikutusvaltainen maa.

Kulmunin lisäksi usea suomalainen europarlamentaarikko

Kulmunin lisäksi usea suomalainen europarlamentaarikko piti Ranskan tilannetta hyvin huolestuttavana.

– On eletty yli omien varojen, ja ei ole myöskään ollut visiota ja näkemystä muusta, eikä yhteistä poliittista tahtoa. Nyt sitten mennään kohti äärilaitaa ja ollaan ajamassa seinään, vasemmistoliiton Merja Kyllönen sanoi.

Sosiaalidemokraattien Eero Heinäluoma kertoi puolestaan, ettei halua edes ajatella sitä, miten Euroopan toiseksi suurin talous Ranska pelastettaisiin. Kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Salla kritisoi muiden tapaan voimakkaasti Ranskan taloudenpitoa, mutta kertoi uskovansa siihen, että Ranskan pelastamiseksi tehtäisiin EU:n puolelta kaikki mahdollinen, koska kyseessä on kaatumisen suhteen liian iso talous. Aki Kangasharju on samoilla linjoilla.

Vaikka sanon että euro säilyy

– Vaikka sanon, että euro säilyy, niin ei se tarkoita etteikö ongelmia olisi. Nehän ovat todella isoja, hän toteaa.

– Onhan se ollut kauheata lukea näitä juttuja, että missä kunnossa esimerkiksi koulut ovat siellä. Että Ranskan julkiset menot ovat Suomeakin korkeammat ja silti ne katot putoavat kouluista. Ei ole ihme jos mellakoidaan ja protestoidaan, hän jatkaa.

Kangasharju sanoo viime viikkojen tilanteen näyttävän, että Ranska on todella pahassa jamassa.

– Siellähän on budjetti ollut alijäämäinen jostain seitsemänkymmentäluvulta asti. Että ei siellä osata pitää tätä taloutta, eikä ymmärretä tavallaan julkisen talouden tasapainon merkitystä.

Kangasharju kertoo yhden mittarin, jota seuraamalla voi alkaa ainakin odottaa Euroopan keskuspankin EKP:n toimia Ranskan suhteen. Kyseessä on korkoero Ranskan ja Saksan kymmenvuotisten valtionlainojen välillä. Tämä kertoo suoraan siitä, miten paljon sijoittajat näkevät riskiä Ranskan valtionlainoissa. Viime viikkoina ero on noussut jo yli 1,5 prosenttiyksikköön. Jos ero nousee kahteen prosenttiyksikköön, alkaa EKP hyvin todennäköisesti puuttua tilanteeseen.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan Ranskan kymmenvuotisen valtionlainan korko nousi nyt keskiviikkona viiteen prosenttiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2002. Korkoero Saksaan nousi keskiviikkona enimmillään 1,59 prosenttiyksikköön. Bloombergin mukaan Ranskan korkoeroa ovat kasvattaneet epäilyt siitä, pystyykö maa hyväksymään velkataakkaansa hillitsevän budjetin.

Kangasharjun mukaan EKP:llä on nyt keinona esimerkiksi Ranskan velkakirjoja ostamalla yrittää pitää nousevia korkoja kurissa. Myymällä Saksan kaltaisten vahvojen maiden velkakirjoja ja ostamalla heikompien maiden tilalle EKP on pitänyt koronavuosien jälkeen korkoja kurissa.