Helsingin kaupunki ostaa puistonpenkkejä hankkeessa, joka voi maksaa peräti miljoona euroa.

Helsingin kaupunki kilpailutti tänä vuonna puistonpenkkejä koskevan hankinnan, jonka arvioitu kustannus koko sopimuskaudelle on 800 000 euroa. Puitejärjestelyn enimmäiskustannukseksi on kirjattu miljoona euroa. Molemmat summat ovat arvonlisäverottomia.

Kilpailutuksen myötä Lehtovuori oy valmistaa kaupungille ulkotilan penkkisarjaa, joka perustuu Helsingin itse kehittämiin penkkimalleihin. Sopimuskausi ulottuu vuoteen 2031 asti.

Penkkisarja sisältää useamman henkilön istuttavan niin sanotun peruspenkin, yksittäin istuttavan tuolin ja luonnonmukaisiin alueisiin suunnitellun metsäpenkin. Penkit on tehty puusta ja teräksestä. Niiden pitäisi kestää toistakymmentä vuotta käytössä.

Helsingin kaupunki ei ole sitoutunut tiettyyn kappalemäärään tai arvoon sopimuskaudella. Vuosittaiset hankintamäärät ovat olleet noin 100–300 tuotetta.

AMNZ Uutiset kysyi Helsingin kaupungilta, miksi se satsaa niin paljon julkista rahaa puistonpenkkeihin.

Projektinjohtaja Petri Arponen Helsingin kaupungilta kertoo, että penkkejä on vuosittain hankittu noin 200 000 eurolla. Vuonna 2024 penkkejä hankittiin 200 kappaletta.

Karkealla laskutoimituksella yksittäisen penkin hinnaksi jää noin 1 000 euroa.

Arponen sanoo, etteivät hankitut penkit ole verrattavissa vähittäiskaupoista saataviin puistonpenkkeihin.

Helsingin kaupunki ei kerro liikesalaisuuteen vedoten, mitä yksi penkki tarkalleen ottaen maksaa. Kaupungin mukaan yhden penkin tarjoushinta on mallista riippuen 500–1 000 euroa kappaleelta.

Sen sijaan kaupungin hankintapäätöksessä kilpailutetun halvimman tarjouksen kokonaishinta on 7 887,30 euroa. Arponen selventää, ettei kyseessä oleva vertailuhinta kerro yksittäisen penkin hinnasta. Vertailuhinta muodostuu useamman penkin ja tuolin summasta.

Helsingin kaupungin päättäjät ovat painottaneet penkkien määrän lisäämistä.

– Yli kymmenen prosenttia suomalaisista asuu Helsingissä. Tämä on kasvava kaupunki. Helsinki haluaa tehdä asukkailleen hyvän ympäristön, Arponen sanoo.

Arposen mukaan kaupunkiympäristössä tarvitaan paljon penkkejä. Toisaalta penkkejä myös kuluu esimerkiksi talven jäljiltä.