Työssäkäyvien ja työttömien ostovoimakehitys eriytyy lähivuosina. Työssäkäyvien ostovoima elpyy, kun taas työttömien rahat eivät enää riitä kohtuulliseen minimiin. Näin sanoo Työn ja talouden tutkimuslaitos Labore vuotuisessa selvityksessään, jossa se seuraa kahdeksan kuvitteellisen esimerkkiperheen avulla tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä.

Esimerkkiperheet ovat hyvätuloinen pariskunta, kaksilapsinen toimihenkilöperhe, kaksilapsinen työntekijäperhe, yhden lapsen yksinhuoltaja, yksin asuva korkeakoulutettu, kaksi eri tilanteessa olevaa, yksin asuvaa työtöntä ja eläkeläispariskunta. Selvityksen mukaan palkankorotukset ja ensi vuoden veronkevennykset vahvistavat työssäkäyvien ostovoimaa, kun taas työttömillä ostovoima jatkaa heikkenemistään.

– Päätökset työn verotuksesta ja sosiaaliturvasta vievät esimerkkiperheiden toimeentuloa eri suuntiin. Työssäkäyvien ostovoima parantuu, kun taas työttömien mahdollisuudet selviytyä välttämättömistä menoista edelleen vaikeutuvat, Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä sanoo tutkimuslaitoksen tiedotteessa.

Hyvätuloisella pariskunnalla käytettävissä olevat tulot

Hyvätuloisella pariskunnalla käytettävissä olevat tulot kasvavat euromääräisesti eniten, vaikka ostovoiman suhteellinen kasvu ei ole muita palkansaajia nopeampaa. Työtulovähennyksen kasvu ja vakuutusmaksujen aleneminen keventävät verotusta, mutta palkkojen nousu kasvattaa maksettavia veroja. Tulokehitystä tukeekin ennen kaikkea ansiotason nousu.

Toimihenkilöperheellä käytettävissä olevien tulojen kasvu on vauhdikasta, vaikkakin vuoden 2021 tulotaso jää vielä saavuttamatta. Tulojen kasvua tukevat palkankorotukset ja ensi vuoden verotuksen kevennykset. Myös työntekijäperheen käytettävissä olevat nimellistulot kasvavat selvästi. Palkankorotusten lisäksi tulokehitystä tukee verotuksen keveneminen.

Yksinhuoltajaperheen käytettävissä olevat tulot kasvavat, mutta ostovoiman kasvu jää hyvin hitaaksi vuokrien ja muun kulutuksen kallistuessa. Vuokrat muodostavat yli kolmanneksen perheen kulutusmenoista, joten niiden nousu vaikuttaa ostovoimaan erityisen paljon.

Korkeakoulutetun asuntovelallisen yksinasujan ostovoimaa tukevat

Korkeakoulutetun, asuntovelallisen yksinasujan ostovoimaa tukevat tänä vuonna palkkojen nousu ja korkojen lasku. Seuraavina vuosina palkat kasvavat edelleen, mutta lainakorot kääntyvät ennusteessa lievään nousuun. Korkojen lisäksi omistusasumisen, elintarvikkeiden ja palveluiden kallistuminen hillitsee ostovoiman kasvua.

Työttömien tulokehitys sen sijaan ei pysy hintojen nousun mukana, ja heidän ostovoimansa heikkenee jokaisena ennustevuonna. Esimerkkilaskelman molemmilla työttömillä vuokrat muodostavat lähes 40 prosenttia kulutusmenoista, joten varsinkin vuokrien nousu vaikuttaa heidän ostovoimaansa erityisen paljon, Labore sanoo.

Eläkeläispariskunnan ostovoima heikkenee tänä vuonna ja ostovoiman palautuminen on hidasta, koska eläkkeiden indeksikorotukset jäävät kulutuskorin hintojen nousua pienemmiksi. Hyvätuloiset Erkki Ekonomi ja Outi Oikeustieteilijä

Erkki työskentelee vakuutusalan yrityksessä ja Outi juristina suomalaisessa teollisuusyrityksessä. Vuonna 2026 Erkin kuukausitulot ovat 8 378 euroa ja Outin 7 128 euroa. Parilla ei ole lapsia ja he asuvat velattomassa 80 neliön omistusasunnossa.