Kysely: Alakoululaiset käyttävät tekoälyä – tätä eivät vanhemmat tajua
Tekoäly on muuttanut nopeasti koulumaailmaa.
Kotimaan ja ulkomaiden uutispalvelu
Väyläviraston asiantuntijan mukaan tienpidon kannalta kitkarenkailla olisi vielä tilaa yleistyä.
Suomi jakautuu talvirengasvalinnoiltaan kahtia, mutta tarkkaa kitka-Suomen ja nasta-Suomen välistä rajaa on vaikea määritellä. Toimitus kysyi Lapin Kumilta, Rengascenteriltä, Euromasterilta ja Vianorilta, missä raja kulkee rengasmyyntitilastojen perusteella. Lapin Kumin toimitusjohtajan Ville Ruokasen mukaan karkea raja on Oulun korkeudella.
Valtakunnallisesti nastarenkaat ovat yhä selvä enemmistö, sillä noin 70–80 prosenttia autoilijoista käyttää nastoja. Rengasliikkeiltä saatujen vastausten mukaan kitkarenkaat painottuvat Etelä- ja Länsi-Suomen kaupunkeihin ja pääväylille, kun taas maaseudulla sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa suositaan edelleen nastoja.
Vianorin kuluttajakaupan johtaja Joonas Ilmarinen arvioi Uudenmaan kitkaosuudeksi noin kolmasosan, kun Lapissa luku jää alle kymmeneen prosenttiin.
– Suurissa kaupungeissa tiestö pidetään paremmassa kunnossa ja moottoriteitä on paljon, jolloin kitkat ovat helpompi valinta, Ilmarinen sanoo.
Pienemmillä paikkakunnilla ja maaseudulla ajetaan puolestaan useammin huonokuntoisemmilla teillä. Väyläviraston maanteiden kunnossapidon asiantuntijan Jarkko Pirisen mukaan kitkarenkaiden osuus voisi kasvaa vielä merkittävästi ilman haittaa tienpidolle. Pirinen arvioi, että jo noin 30 prosentin nastarengasosuus riittäisi kuluttamaan jään pintaa asfaltilta ja helpottamaan kunnossapitoa.
Kitkarenkaiden yleistyminen säästää tien päällystettä, sillä nastat kuluttavat asfalttia erityisesti yli 80 kilometrin tuntinopeuksissa. Kääntöpuolena kitkarenkaat eivät riko jään pintaa samalla tavalla kuin nastat, mikä lisää painetta talvikunnossapitoon. Pirinen nostaa esiin Japanin, joka kielsi nastarenkaat 1990-luvun alussa.
Kielto vähensi peltikolareita, mutta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden onnettomuudet kasvoivat, kun kitkarenkaat kiillottivat risteykset ja suojatiet peilijääksi. Suolauksen määrä kasvoi yli nelinkertaiseksi, ja siltojen teräsrakenteet sekä betonikannet alkoivat ruostua ja rapautua vauhdilla.
Suomessa vastaava kehitys voisi lisätä hiekoitusta, millä on omat haittansa: pienet kivet tarttuvat renkaisiin ja lentävät tuulilaseihin.