Sinnikkyys nousi puheenaiheeksi aiemmin syksyllä, kun suomalaisnuoret saivat verrattain heikot tulokset sinnikkyydestä Pisa-kokeessa. Sinnikkyys on kykyä sietää epämukavia tilanteita ja tehdä asioita, jotka eivät ole helppoja, määrittelee neuropsykologi Kaisu Paulanto. Sinnikäs ihminen ponnistelee pitkäjänteisesti tavoitteidensa eteen vastoinkäymistenkin keskellä.

Loimme epävirallisen testin, jonka avulla voit pohtia omaa sinnikkyyttäsi. Paulanto myös kertoo, kuinka sinnikkyyttä voi harjoitella. Lähdetkö työpäivän jälkeen lenkille, vaikka sohvannurkkaan käpertyminen houkuttelisi? Toisin sanoen – teetkö asioita, jotka eivät oikeastaan huvittaisi, mutta joiden tiedät tekevän pitkällä tähtäimellä hyvää?

Jos vastaus on kyllä, saatat olla sinnikästä sorttia. Huoli nuorten sinnikkyydestä nousi syksyllä puheenaiheeksi, kun tuoreet Pisa-tulokset julkaistiin. Niiden mukaan suomalaisnuorten sinnikkyys oli vertailumaiden heikointa: vain 41 prosenttia suomalaisnuorista kertoi yrittävänsä entistä kovemmin, jos tehtävä alkaa tuntua haastavalta.

Mutta mitä sinnikkyys oikeastaan

Mutta mitä sinnikkyys oikeastaan on – ja mikä sen merkitys on aivan tavallisessa arjessa? Neuropsykologi Kaisu Paulannon mukaan sinnikkyys on ennen kaikkea kykyä sietää epämukavia tilanteita ja tunteita sekä tehdä asioita, jotka eivät ole mukavia tai helppoja. Sinnikäs ihminen ponnistelee pitkäjänteisesti tavoitteidensa eteen – silloinkin, kun eteen tulee vastoinkäymisiä.

– Arki on kuitenkin aika pitkälti niitä ikäviä asioita, joita pitäisi jaksaa puurtaa, vaikka ei aina kiinnosta.

Monelle on esimerkiksi tärkeää, että oma työ olisi merkityksellistä tai inspiroivaa. Jokaisessa työssä on silti rutiininomaisia ja tylsiä tehtäviä, joita kohtaan ei välttämättä tunne suurta paloa, Paulanto toteaa. Laadimme Paulannon kanssa 8 kysymyksen epävirallisen testin, jonka avulla voit pohtia omaa sinnikkyyttäsi ja tunnistaa, missä asioissa voisi olla petraamisen varaa.

Nykyaikana arkiselta vaivannäöltä on entistä

Nykyaikana arkiselta vaivannäöltä on entistä helpompi välttyä. Ruokaa voi tilata kotiovelle, kokouksiin on näppärää osallistua kotisohvalta ja sosiaalinen media tarjoilee jatkuvalla syötöllä ajanvietettä, johon voi uppoutua tuntikausiksi.

– En usko, että ihmiset ovat hirveästi muuttuneet, mutta ympäristö mahdollistaa sen, että elämässä pääsee helpommalla kuin aikaisemmin, Paulanto pohtii.

Ponnistelua ei kuitenkaan kannata vältellä viimeiseen asti.