Verinen hakaristi ilmestyi auton keulaan Helsingissä: ”Kyllä se alkaa pelottamaan”
Lähettyvillä asuva Sofia Halttunen pohtii, uskaltaako alueelle enää parkeerata.
Kotimaan ja ulkomaiden uutispalvelu
Johanna Elomaa eli omaa Eat, Pray, Love -tarinaansa todeksi Aasiassa, kunnes epäonnistunut terveysoperaatio muutti kaiken minuutissa.
Kirjailija Johanna Elomaa eli vuosia unelmaelämää Aasiassa, kunnes epäonnistunut korvaoperaatio tammikuussa 2024 päätti lentomatkailun. Operaatio aiheutti ääniyliherkkyyttä ja kuulon heikkenemistä. Niinpä Johanna ei ole lentänyt lähes kolmeen vuoteen. Johanna löysi rauhaa ja inspiraatiota Ahvenanmaan Kökarista, jossa hän nautti hiljaisuudesta ja kirjoitti romaaniaan kolmen viikon ajan.
Olen saapunut edellisiltana Ahvenanmaan ulkosaaristoon, Kökarin luoteiskulmaan. Kökarin kunnassa on runsaat 200 asukasta. Seuraavat kolme viikkoa asun talossa, joka palveli vielä 60-luvulla saaren synnytyssairaalana. Suurin osa Kökarin ikääntyvästä sukupolvesta on vetänyt talossa ensihenkäyksensä. Nyt meren kupeessa, pikkuriikkisessä Hellsön kylässä sijaitseva rakennus toimii taiteilijaresidenssinä.
Rauhaa olen kaivannut ja siinä seisoessani tiedän, että sitä tulen saamaan. Matkaa mantereelle on 55 kilometriä ja saaren ainoaan kauppaan 8 kilometriä. Pihalla on muutama polkupyörä eikä julkista liikennettä ole. Autoja en ole nähnyt sitten perävalojen, jotka kuuluivat minut kyydinneelle residenssin koordinaattorille.
Miten päädyin keskelle Itämerta saareen, jonne hakeutuvat lähinnä lintuharrastajat ja erakkoelämää etsivät? Kymmenen vuotta sitten heittäydyin yrittäjäksi, ja lapsettomana sinkkuna loin identiteettini eri puolilla Aasiaa asuvana kirjailijana. Elin todeksi omaa Eat Pray Love -tarinaani.
Erityisen tärkeä suhde syntyi paikkoihin, joissa vietin heittäytymistä edeltävän vuorotteluvapaani. Intiassa asuin hiljentymiseen tarkoitetuissa ashrameissa. Borneossa hoidin orpoja orankeja. Balin paratiisisaarella kirjoitin kokemuksistani esikoiskirjan Säästä ajatuksesi eläviä varten .
Seuraavina vuosina palasin samoihin kohteisiin ja asuin pitkiä aikoja Aasiassa. Kirjoitin kirjoja ja matka-artikkeleita eksoottisista paikoista. Omaksuin aasialaista kulttuuria ja elämäntapaa. Huristelin moottoripyörällä Balin riisipeltomaisemissa ja tallustelin Pohjois-Intian pyhissä kaupungeissa päättymättömän hälinän, lehmien ja kummallisten rituaalien keskellä.
Kunnes vuoden 2024 tammikuussa kaikki muuttui minuutissa. Olen kärsinyt ikäni korvaongelmista, ja koska matkustin paljon lentäen, hain vihdoin apua korvalääkäriltä. Lääkäri suositteli kevyttä korvaoperaatiota, joka helpottaisi lentämiseen liittyvää paineen tasausta. Operaatio laukaisi korvassani hyperakusian sekä misofonian, mikä tarkoittaa ääniyliherkkyyttä ja ääniärsytystä. Samalla kuuloni romahti.