– MM-mitaleille pitäisi joku arvo, eikä niitä saisi olla myynnissä joka vuosi. Raha tässä ratkaisussa haisee.

Kolminkertainen MM-hopeamitalihiihtäjä Ristomatti Hakola osuu asian ytimeen, kun puheenaiheena on Kansainvälisen hiihtoliiton (Fis) kuohuttava päätös: pohjoismaisten hiihtolajien arvokisat pidetään 2030-luvulta alkaen joka vuosi olympiakausia laskematta.

– Parempi, että MM-kisat järjestetään nykyisen tahdin mukaan joka toinen vuosi. Se tuo latausta MM-kisoihin, kun on välivuosi, kommentoi maajoukkuehiihtäjä Remi Lindholm .

Olen aina tykännyt siitä

– Olen aina tykännyt siitä, kun on se yksi välivuosi. Siihen asennoituu eri tavalla ja panostaa maailmancupiin, toteaa sprinttihiihtäjä Jasmin Kähärä .

Fis yritti runtata muutoksen alkamaan jo vuonna 2028. Kuten arvata saattoi, kisaisäntää ei näin lyhyellä varoitusajalla löytynyt.

– Olympialaiset ovat tärkeimmät, mielenkiintoisimmat ja hienommat arvokisat, koska ne järjestetään joka neljäs vuosi. MM-kisoissakin on tiettyä arvokkuutta, kun niitä pidetään joka toinen vuosi, maailmancupissa viime kaudella voittanut Johanna Matintalo toteaa.

Uudistus vie vähän hohdokkuutta

– Uudistus vie vähän hohdokkuutta, kun arvokisoja on jatkossa joka talvi. Esimerkiksi moni haluaa panostaa kauteen 2026–27, koska 2027–28 on arvokisoista välikausi, hän lisää.

Ensi helmikuussa MM-kisat pidetään Ruotsin Falunissa, vuonna 2029 Lahdessa ja vuonna 2031 Saksan Oberstdorfissa. Vuoden 2030 kilpailukalenterissa on olympialaiset Ranskan Alpeilla.

– Jo nyt on vaikeuksia löytää arvokisajärjestäjiä, joten mistä ihmeestä niitä jatkossa löytyy, Matintalo pohtii.

Falun järjesti edellisen kerran MM-kisat 2015, Lahti 2017 ja Oberstdorf 2021. 2000-luvulla täysin uusia MM-kilpailujärjestäjiä on ollut kaksi: Tšekin Liberec 2009 ja Slovenian Planica 2023.

Potentiaalisten MM-kisaisäntien määrä on jo lähtökohtaisesti hyvin suppea. Esimerkiksi Pohjoismaissa mahdollisia kohteita on yhteensä viisi: Oslo, Trondheim, Lillehammer, Falun ja Lahti. Tämä johtuu muun muassa siitä, että kohteessa pitää olla suurmäki ja normaalimäki mäkihyppyä ja yhdistettyä varten.

Esimerkiksi Kuusamon Ruka leikkautuu pois, koska käytössä olevaa normaalimäkeä ei ole.