Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) joutui opposition kynsiin, kun pääministeri Petteri Orpo (kok) oli työmatkalla Kiovassa. SDP:n kansanedustaja Timo Suhonen aloitti bensaryöpytyksen. Hän kysyi, antaako valtiovarainministeri Purra bensasovulle arvosanaksi ”armovitosen”.

Purra kertoi, että on käyttänyt Hormuzinsalmen kriisin alkamisen myötä useita puheenvuoroja polttoaineiden hinnasta. Hän sanoi korostaneensa, ettei valtiolla ole tässä taloustilanteessa varaa vastata ulkoisen kriisin aiheuttamaan hintojen nousuun.

– Hallitus sai aikaiseksi kokonaisuuden, jossa oli joitain samoja elementtejä, joita muun muassa sosiaalidemokraatit ovat itse esittäneet, työntekijöille työmatkavähennykseen. Sen lisäksi ajoneuvoveron kevennyksen ja yrittäjille maatalouteen ja kuljetustukeen. Se on parempi kuin ei mitään, Purra sanoi.

Hän moitti oppositiota siitä ettei

Lisäksi hän moitti oppositiota siitä, ettei se ole esittänyt vaihtoehtoja, joilla olisi vaikutettu pumppuhintoihin. Suhonen ei vakuuttunut vastauksesta. Hän kysyi, ”missä se bensasovun helpotus oikein luuraa”. Hän katsoi, ettei työmatkavähennyksen ylärajan nosto auta kuin osaa autoilijoista.

Suhonen viittaa siihen, että hallitus päätti bensapaketissaan, että työmatkavähennyksen enimmäismäärä nousee 7 000 eurosta 7 800 euroon. Se hyödyttää työn vuoksi paljon autoilevia. Ensi vuonna työmatkavähennyksen omavastuun alaraja kuitenkin nousee nykyisestä 800 eurosta 900 euroon. Tämä puolestaan koskee kaikkia työmatkavähennystä hyödyntäviä.

Purra vastasi, ettei ”hallitus paukuttele henkseleitään” vaan hän on pyrkinyt madaltamaan kansalaisten odotuksia. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman tarttui Purran puheisiin. Hän katsoi, että odotukset polttoaineiden pumppuhintojen laskemisesta ovat lähteneet nimenomaan perussuomalaisten puheista.

Lindtman huomautti että työmatkavähennyksen ehdot

Lindtman huomautti, että työmatkavähennyksen ehdot heikkenevät tulevaisuudessa.

– Nyt käy ilmi, että itse asiassa ensi vuodelle matkakustannusten omavastuu itse asiassa heikkenee suurimmalla osalla suomalaisista. Siis ei parane suhteessa nyt [nykyiseen] tilanteeseen vaan heikkenee. Teittekö te tietoisen päätöksen heikentää suurinta osaa suomalaisten, jotka käyttävät matkakuluvähennystä, tilannetta ensi vuodelle? Jos se ei ollut tietoinen päätös, niin voidaanko tämä vielä korjata, Lindtman kysyi.

Purra ei vastannut suoraan Lindtmanin kysymykseen vaan keskittyi palkansaajien ostovoimaan. Purra myös huomautti kyselytunnilla, että hallitus on jo aikaisemmin keventänyt polttoaineiden verotusta ja laskenut jakeluvelvoiteuraa. Hän moitti SDP:tä siitä, että se on vastustanut näitä toimia.

Myös SDP:n kansanedustaja Timo Harakka yhtyi kriitikkojen kuoroon. Hän tarttui hallituksen aikaisemmin tekemään polttoaineiden veroalennukseen. Harakka katsoo, että se laski 95-oktaanisen bensan pumppuhintaa seitsemällä sentillä litralta. Hintalappu on hallituskauden aikana miljardi euroa.

– Kun olette tärvänneet tämän miljardin, niin ei ole ihme, ettei teillä ole nyt mitään liikkumavaraa, kun sitä tarvittaisiin. Siksi olemme esittäneet, että tehtäisiin, kuten viime kaudella eli korotettaisiin työmatkavähennystä tuntuvasti. Se hyödytti yli 600 000 ahkeraa suomalaista. Sen hintalappu oli puolet siitä kuin tämän pumpputemppunne, Harakka sanoi.

Hän jatkoi, että nyt työmatkavähennyksen omavastuun alaraja nousee sadalla eurolla samalla kun vähennyksen ylärajaa korotettiin. Alarajan korotus koskee kaikkia, mutta ylärajan korotus vain harvoja. Myös Harakka halusi tietää, oliko lopputulema vahinko ja aiotaanko se korjata.