Nykyinen Suomen perustuslakivaliokuntamalli, jossa poliitikot valvovat itse itseään, on vanhentunut, sanoo emeritusprofessori Kaarlo Tuori AMNZ:lle Politiikkaradion haastattelussa. Perustuslakivalvontaa käsittelevällä kirjallaan Tuori haluaa avata Suomessa laajan ja periaatteellisen keskustelun siitä, miten perustuslakivaliokunnan tehtävät pitäisi järjestää Suomessa uusiksi.

Tuorin johtopäätös on, että perustuslakivaliokunta ei kykene toimimaan perustuslain riippumattomana juridisena valvojana, vaan politiikka ja juridiikka menevät valiokunnan työssä sekaisin. Vastaavaa mallia, jossa perustuslain valvontaa harjoittaa ”puoluepoliittisesti kokoonpantu elin”, ei Tuorin mukaan löydy oikeastaan mistään muualta kuin Suomesta.

Muutos perustuslakivaliokunnan työskentelyssä on tapahtunut Tuorin mukaan 2000-luvulla, mutta kärjistynyt nykyisen Orpon hallituksen aikana. Kuluneella vaalikaudella kokoomusjohtoinen perustuslakivaliokunta on Tuorin mukaan sivuuttanut perustuslain vakiintuneita tulkintalinjoja ja sallinut rajalain kaltaisia lakimuutoksia tai hallitusohjelman leikkauksia, vaikka ne rikkoisivat kansalaisten perusoikeuksia.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman kok

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) on puolustanut AMNZ Uutiset johtamansa valiokunnan toimintaa. Tuori ei pidä Vestmanin väitettä uskottavana, että valiokunnassa arvioitaisiin puhtaasti vain juridiikkaa.

– En pidä ihan sattumana sitä, että kaikissa hallitusohjelman kannalta keskeisissä uudistuksissa, jotka ovat olleet perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä, valiokunta on ottanut hallituksen esityksen läpimenoa tukevan kannanoton huolimatta siitä, että useat asiantuntijat ovat esittäneet perusteltua kritiikkiä.

Tuori kuitenkin korostaa, ettei väitä Orpon hallituksesta mitään.

Olen arvioinut perustuslakivaliokunnan toimintaa

– Olen arvioinut perustuslakivaliokunnan toimintaa. Enkä ole syyttänyt Orpon hallitusta yhtään mistään.

Yksi kirjassa kuvattu esimerkki riippumattomuuden menettämisestä on tapaus Wille Rydman (ps.). Vuoden 2025 lausunnossa perustuslakivaliokunta kantoi huolta ammattimaisten pokerinpelaajien ja vedonlyöjien verokohtelusta. Silti asian käsittelyyn valiokunnassa osallistui silloinen varapuheenjohtaja Wille Rydman, vaikka Rydman oli toiminut toistakymmentä vuotta Suomen Pokerinpelaajien puheenjohtajana.

– Rydman eittämättä olisi ollut jäävi, sanoo Tuori Politiikkaradiossa pitäen tapausta esimerkkinä perustuslakivaliokunnan menettelytavoista, jotka altistavat valiokuntaa mahdollisten poliittisten tavoitteiden työrukkaseksi.