Opintoseteli jakoi korkeakoulut kahteen kastiin – Tamika Martiskainen iloitsee ilmaisesta kurssista
Erityisesti ammattikorkeakoulut ovat huolissaan siitä, että kokeiluun varatut miljoonat jakautuvat epätasaisesti.
Kotimaan ja ulkomaiden uutispalvelu
Erityisesti ammattikorkeakoulut ovat huolissaan siitä, että kokeiluun varatut miljoonat jakautuvat epätasaisesti.
Korkeakoulut ovat saaneet houkuteltua opintoseteliopiskelijoita hyvin vaihtelevasti.
Opintoseteli otettiin käyttöön elokuun alussa. Setelin avulla alle 29-vuotias, joka on valmistunut hiljattain toiselta asteelta, voi saada maksuttomasti avoimen korkeakoulun opintoja.
Opintosetelin oli aktivoinut syyskuun lopussa noin 3 000 nuorta. Sen avulla oli ilmoittauduttu kursseille 27 000 opintotopisteen verran.
Monissa yliopistoissa seteliä on jo käytetty satoja kertoja, useissa ammattikorkeakouluissa vain kymmeniä.
Jos tilanne ei muutu, osa korkeakouluista ei pääse juurikaan hyötymään kokeiluun varatuista miljoonista. Rahat valuvat muutaman koulutuksentarjoajan käyttöön.
Toimitus keräsi suurimpien korkeakoulujen kokemuksia opintosetelin alkumatkalta. Useat koulut näkivät kokeilun tilaisuutena esitellä korkeakouluopintoja.
Samaan aikaan monen korkeakoulun sähköpostivastauksista paistoi pettymys, miten harva oppilas oli panostuksista huolimatta ottanut kursseja.
Eniten opintoseteliä on käytetty yliopistojen tarjontaan. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa seteliä on käytetty jo 600 kurssin maksamiseen.
Ammattikorkeakoulujen kurssitarjontaa on hyödynnetty huomattavasti vähemmän. Joissakin ammattikorkeakouluissa opintosetelillä on maksettu jopa alle kaksikymmentä kurssia.
Tampereen ammattikorkeakoulun mukaan ero yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kurssien suosiossa oli tiedossa jo etukäteen, mutta suhdeluku yllätti silti.
Lappeenrannan-Lahden teknisen yliopiston LUTin opintopalveluiden johtaja Anne Himanka sanoo, että osalla korkeakouluista on ollut valmiiksi suuri tarjonta etänä tarjottavista kursseista. Osa korkeakouluista taas lähtee kokeiluun takamatkalta.
– LUTissa lähtökohtana on, että erityisesti kandivaiheen opinnot tarjotaan ensisijaisesti lähiopetuksena. Arviomme on, että tämä on saattanut karsia sellaisia opintosetelin käyttäjiä, jotka asuvat muualla kuin kampuspaikkakunnillamme.
Opintojen painottuminen yliopistoihin voi lisätä korkeakoulujen eriarvoisuutta. Kolmivuotiseen opintosetelikokeiluun on varattu yli 50 miljoonaa euroa. Nyt näyttää siltä, että jaolle pääsevät etupäässä yliopistot.
Lahtelainen Tamika Martiskainen aikoo suorittaa syksyllä yhden opintopisteen Helsingin yliopiston verkkokurssilla neuropsykologiasta.