Tämä on yksi mahdollisista keinoista, joilla suomalaista kotiopetusta voisi opetusministeriön mukaan kehittää. Opetusministeriö esitteli maanantaina julkaisemassaan selvityksessä kolme tapaa puuttua kotiopetukseen liittyviin epäkohtiin.

Kotiopetuksen ongelmat nousivat laajempaan keskusteluun lokakuun alussa, kun toimitus MOT julkaisi jutun, jossa kotioppijoiden edistymistä seuraavat valvojaopettajat nostivat esiin huolensa sen johdosta, että kotona opiskelevat lapset eivät opi riittävästi tai tapaa muita lapsia.

Opetusministeriön selvitystä kotikoulusta ryhdyttiin tekemään jo viime vuonna.

Koulupakko tarkoittaisi sitä, että kaikki oppivelvolliset osallistuisivat järjestettyyn opetukseen.

Yksi kolmesta vaihtoehdosta, joita opetusministeriö ehdottaa, on, että kotiopetukseen siirtyminen tehtäisiin luvanvaraiseksi ja sen valvontaa tehostettaisiin niin, että oppivelvollinen voitaisiin tarpeen vaatiessa siirtää järjestettyyn opetukseen.

Kolmas vaihtoehto on, että nykyinen kotiopetuksen mahdollisuus säilytettäisiin, mutta sen valvontaa yhdenmukaistettaisiin ja kehitettäisiin valtakunnallisesti.

Opetusministeriön selvityksessä esitetään vaihtoehtoja kotiopetuksen kehittämiseksi niin, että oppilaiden oikeus oppimiseen toteutuu yhdenvertaisesti. Nykyisen kotiopetusta koskevan sääntelyn on arvioitu mahdollistavan tilanteita, joissa oppivelvollisen oikeus opetukseen ei kaikilta osin toteudu.

Kyse on vasta ehdotuksista. Selvitystä voidaan käyttää jatkopohdinnoissa tai esimerkiksi hallitusneuvotteluissa, mikäli kotiopetukseen liittyviä käytäntöjä halutaan uudistaa.

Kotiopetukseen voidaan siirtyä esimerkiksi lapsen hyvinvointiin tai terveyteen liittyvistä syistä tai perheen uskonnollisista tai aatteellisista syistä.

Tällä hetkellä laki mahdollistaa sen, että oppilas voi siirtyä kotiopetukseen huoltajan ilmoituksella. Päätöksen tueksi ei tarvita erillistä suunnitelmaa tai esimerkiksi viranomaisarviointia. Opetusministeriö luonnehtii nykylain olevan väljä.

Opetusministeriön selvityksen mukaan oppivelvollisuuden valvonta kunnissa on osin vähäistä tai vaihtelevaa. Opetusministeriö pitääkin tarpeellisena yhtenäistää valvontaa ja ylipäätään kotikouluun liittyviä käytäntöjä.

– Kotiopetus voi olla perusteltu ratkaisu esimerkiksi terveydellisistä syistä. Yhteiskunnan tehtävä on kuitenkin varmistaa, että jokainen lapsi saa yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia ja hakeutua jatko-opintoihin. Jos näin ei kaikissa tilanteissa ole, meidän on uskallettava tarkastella myös nykyisiä käytäntöjä kriittisesti, opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo tiedotteessa.

Kotiopetuksessa olevien lasten määrä on yli kolminkertaistunut vuosien 2018 ja 2026 välillä. Kotiopetukseen osallistui Manner-Suomessa vuonna 2026 noin 0,2 prosenttia kaikista perusopetusikäisistä oppivelvollisista, yhteensä 1 026 lasta.