Kotimaan ja ulkomaiden uutispalvelu
Maailmaa pyörittää 74 kriittistä teknologiaa, joista 69:ssä Kiina on ykkönen. Kriisitilanteessa Kiina voisi käyttää asemaansa länttä vastaan, professori sanoo.
Vajaat kymmenen vuotta sitten Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin arvioi, että Kiina oli ottanut kiinni länsimaita teknologisessa kehityksessä ja noussut muutamalla tieteenalalla lähelle kärkeä. Huipulle pääsyyn menisi kuitenkin paljon aikaa. Kiinan tiedeakatemian lisäksi vain muutama kiinalainen yliopisto ja tutkimuslaitos hätyytteli tieteen rankingin kärkisijoja.
Ei mennyt kuin muutama vuosi, ja kaikki on toisin.
– Nyt 20 eniten kovimmissa tieteellisissä julkaisuissa julkaisevista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista 15 on kiinalaisia, Nature -lehteä siteeraava Mattlin sanoo.
Australialainen ajatushautomo ASPI (Australian Strategic Policy Institute) pitää listaa kriittisistä teknologioista ja rankkaa maat tieteellisten julkaisujen määrän perusteella. Listan tuorein päivitys on tämän vuoden kesäkuulta. Luvut ovat Kiinan kannalta komeat: kriittisiä teknologioita on 74 ja niistä 69:ssä Kiina komeilee maailman ykkösenä. Länsimaiden kannalta tämä voi aiheuttaa ongelmia.
Myös patenttien määrässä Kiina on kirkkaasti kärkipaikalla. Vuonna 2024 Kiinassa jätettiin 1,8 miljoonaa patenttihakemusta, Yhdysvalloissa siitä kolmannes. Tutkimuksen ja kehityksen rahoituksessa Kiina on lisäksi kirinyt Yhdysvaltojen rinnalle ja ilmeisesti ohi. Molempien maiden panostukset ovat ylittäneet tuhannen miljardin eli biljoonan dollarin rajapyykin.
Vielä 1900-luvun lopulla Kiina oli kokoonsa nähden tieteen kääpiö. Tutkimukseen ja kehitykseen maa panosti 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuosituhannen taitteessa Kiina päätti satsata tieteeseen ja teki sen isosti, kuten maassa asiat tavataan tehdä. Korkeakoulutettujen määrä kymmenkertaistui 20 vuodessa. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen määrä nousi nykyiseen 2,7 prosenttiin bkt:sta.
– Keskusjohtoisesti ohjattiin varoja tiettyihin teknologioihin, joita on pidetty tulevaisuuden kannalta tärkeinä, Mattlin sanoo.
– Muun muassa litiumioni-akkuteknologia osoittautui erittäin hyväksi panostukseksi. Eurooppalaiset panostivat siinä vaiheessa toisenlaiseen akkuteknologiaan, joka ei pärjännytkään yhtä hyvin, Aalto-yliopiston teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta kertoo.
Tutkimusprofessori Mikael Mattlinin mukaan Eurooppa on jäänyt tutkimuksessa jälkeen kilpailijoistaan: Mitä Kiinan valta-asema sitten merkitsee muiden kannalta? Mattlinin mukaan Eurooppa on jäämässä jalkoihin. Monessa maassa tutkimus on viime vuosiin asti ollut varsin toissijaista – rahalliset panostukset riittämättömiä ja poliittinen mielenkiinto muualla.
