Vuosikymmeniä jatkuneet, riittämättömät ilmastotoimet vievät maailman yli 1,5 asteen lämpenemisen polulle. Se, onko ylitys tilapäinen vai pysyvä, riippuu päätöksistä, jotka tehdään nyt. Näin tiivistää sanomansa tänään julkaistu vuosittainen YK:n ympäristöohjelma UNEPin päästöraportti.

– Tämä ei tarkoita, että luovutamme. Voimme vielä rajoittaa lämpenemisen 1,7-1,8 asteeseen. Jokainen asteen kymmeneosa lisää ilmastovaikutuksia, kuten tuhoisia tulvia, hellejaksoja ja metsäpaloja, jotka ovat vaivanneet maita tänä vuonna, toteaa YK:n ympäristöohjelman johtaja Inger Andersen lausunnossaan.

Siirtyminen turvallisena rajana pidetyn 1,5 asteen keskilämpenemisen yli on nyt kuitenkin väistämätöntä ja edessä. Raportti esittelee skenaarion, jossa 1,5 astetta ylittyy niin vähän kuin mahdollista.

Jokainen asteen murto-osa ja lisävuosi

Jokainen asteen murto-osa ja lisävuosi yli 1,5 asteen lämpenemisessä lisää peruuttamattomien muutosten riskiä. Näitä ovat esimerkiksi jäätiköiden sulaminen, ikiroudasta vapautuva hiili, merten kiertoliikkeen kuten AMOCin häiriintyminen. Myös koralliekosysteemit uhkaavat tuhoutua.

Näiden muutosten lisäksi lämpeneminen tarkoittaa UNEPin mukaan tuhoisia vaikutuksia ihmisille. Nepalin tuhoisissa tulvissa kuoli elokuussa vahvistetusti noin 1500 ihmistä ja tuhansia katosi. Lämpenevä ilmasto horjuttaa Himalajan ekosysteemiä, sulattaa ikiroutaa ja jäätiköitä sekä lisää vaaratilanteita.

UNEPin mukaan maailman maiden tehtävänä ei siis ole enää vain varmistaa, että lämpeneminen pysyy selvästi alle 2 asteessa, vaan myös minimoida 1,5 asteen ylityksen kesto ja laajuus. Lisäksi pitäisi luoda uskottava suunnitelma palaamiseksi 1,5 asteen tasolle vuosisadan loppuun mennessä.

Raportin mukaan päästökuilu pienimpään mahdolliseen

Raportin mukaan päästökuilu pienimpään mahdolliseen 1,5 asteen ylitykseen tarkoittaisi, että tiukat ilmastopäästöjen hillintätoimet alkavat vuodesta 2025. Raportti tarkasteli tilannetta juuri viime vuoden päästöjen ja ilmastosuunnitelmien pohjalta.

Tämä rajoittaisi huippulämpenemisen 1,7–1,8 asteen 66 prosentin todennäköisyydellä. Samalla se palauttaisi maapallon keskilämpötilan 1,5 asteen tasolle tai sen alle vuoteen 2100 mennessä noin 50 prosentin todennäköisyydellä.

Tämä skenaario on edelleen linjassa Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin lämpötilatavoitteen kanssa. Siinä lämpeneminen pyritään rajoittamaan selvästi alle 2 asteen, tavoitellen 1,5 astetta. Suuri maastopalo riehui Spilitissä Kroatiassa elokuussa. Peräkkäiset helleaallot aiheuttivat viime kesän aikana Euroopassa vakavaa kuivuutta.

Tähän pääsemiseksi maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 18 prosenttia vuoteen 2030, 45 prosenttia vuoteen 2035 ja 69 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, kaikki suhteessa vuoden 2025 tasoon.

Kaksi kolmasosaa maailman maista on kertonut uudet päästövähennyssitoumuksensa (NDC) ensi kuussa alkavaan kansainväliseen ilmastokokoukseen. Jos ne toteutetaan, se vähentää globaaleja päästöjä 5–8 prosenttia vuoteen 2030 ja 11–15 prosenttia vuoteen 2035 mennessä suhteessa vuoden 2025 tasoon.