AMNZ Uutiset tietopyynnöllä saamat asiakirjat paljastavat yksityiskohtia siitä, kuinka vakavia ympäristötuhoja Googlen toiminta Muhoksen datakeskusalueella uhkaa aiheuttaa. Asiakirjoista selviää muun muassa Googlen, työmaata hoitavan GRK:n, Muhoksen kunnan sekä Lupa- ja valvontaviraston (LVV) edustajien pitämä kokous 23. syyskuuta, jossa LVV nosti esiin huolensa happamien sulfaattimaiden aiheuttamista ongelmista ympäristölle.

Kokouksessa käsiteltiin Googlen 18. syyskuuta jättämää ojitusilmoitusta. LVV nosti jo tuolloin esiin riskin siitä, että happamilla alueilla kaivetut altaat voivat lisätä riskiä huleveden, eli rakennetuilta alueilta poisjohdettavan sade- tai sulamisveden, happamoitumiselle. LVV ihmetteli urakoitsijan toimittamaa ojitusilmoitusta, joka sisälsi työnaikaiset hulevesien hallintasuunnitelmat sekä happamien sulfaattimaiden kalkitsemista koskevat suunnitelmat.

Happamalla sulfaattimaalla tarkoitetaan rikkipitoista maakerrosta, joka muuttuu happamaksi joutuessaan kosketukseen hapen kanssa. LVV kysyi muun muassa kokouksessa, miksi suunnitelmissa esitetyt pintavalutuskentät on esitetty rakennettaviksi vain tarvittaessa ja miksi pintavalutuskenttäalueiden olemassa olevien ojien tukkiminen oli esitetty tehtäväksi murskeella. Urakoitsija vakuutti, että alueelta lähtevien hulevesien laatua tarkkaillaan.

Työmaapäällikön mukaan hulevesialtaat olivat täynnä

Työmaapäällikön mukaan hulevesialtaat olivat täynnä vettä, ja niistä purettavan veden määrää seurataan. LVV korosti, että nimenomaan altaiden kaivaminen voi lisätä riskiä hulevesien happamoitumiselle. Urakoitsija myös myönsi mittaustensa pohjalta, että alueella on havaittu happamia pH-arvoja.

LVV korosti, että happamiin sulfaattimaihin ja mustaliuskeisiin liittyvä happamoituminen on ”erityinen riski”. Mustaliuske on rikkiä sisältävä kivilaji, joka voi Geologian tutkimuskeskuksen mukaan vaikuttaa haitallisesti pintavesien laatuun, mikäli kallion pintaa rikotaan tai mustaliusketta sisältävää maaperää kaivetaan. Happamat sulfaattimaat tutkimuskeskus on todennut laajuudeltaan Suomen merkittävimmäksi ympäristöhaitaksi.

Tutkimuskeskuksen mukaan happamat ja metallipitoiset valumavedet kuormittavat erityisesti pintavesistöjä heikentäen niiden kemiallista ja ekologista tilaa sekä ovat haitaksi niin maaperälle, rakenteille, vesistöille kuin eliölajeillekin. LVV oli huolissaan siitä, riittävätkö urakoitsijan suunnitelmat happamoitumisen estämiseksi.

Googlen urakoitsijan Suunnitelmassa esitetty toimenpiteenä

– [Googlen urakoitsijan] Suunnitelmassa esitetty toimenpiteenä maa-aineisten kalkitusta. Kalkituksella voidaan happamuutta neutraloida. Se happamuus mikä tulee ojituksista ja vesistä sekä mustaliuskeesta, niin kalkitus ei pitkässä juoksussa ainoana toimenpiteenä välttämättä auta. Happamoituminen voi ilmiönä jatkua vuosikymmeniä ja voi olla tarve hyvin pitkälle tarkkailulle ja neutralointitoimenpiteille, LVV totesi.

LVV:stä kommentoitiin myös samassa kokouksessa syyskuun lopulla, että itse datakeskus vaatii ympäristöluvan ja ojitusilmoituksen käsittelyn yhteydessä tehdään vesilain mukaisen lupatarpeen arviointi. Puuttumaan jäänyttä ympäristövaikutusten arviointia ja lupaa oli mahdollista viedä eteenpäin rinnakkain, kokouksessa linjattiin.

Hulevedet olivat aiheuttaneet huolta jo kesällä. Esimerkiksi elokuussa Oulun kaupunki oli saanut ilmoituksen, jonka mukaan Muhoksen datakeskuksen työmaalta valui likaista hulevettä Oulujokeen useammasta kohdasta, ja kovat sateet olivat pahentaneet tilannetta. Ilmoituksia tuli useampia.