Professori höykyttää järjestöjä – Nostaa esiin SAK:n ja EK:n vanhat vaatimukset: ”Hassua”
Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Niku Määttänen ottaa kantaa työmarkkinajärjestöjen kantaan, jonka mukaan eläkejärjestelmästä ei tule hakea apua valtion talouteen.
Määttäsen mukaan työmarkkinajärjestöt korostavat usein, että työeläkejärjestelmää on hoidettu hyvin, eikä siitä tule hakea apua valtion talouteen. Muun muassa keskusjärjestö SAK:n hallitus on todennut, että eläkejärjestelmä ”ei ole valtiontalouden säästöpossu”. SAK linjasi asiasta , kun kokoomus olisi ilmoittanut hakevansa kahden miljardin euron säästöjä eläkejärjestelmästä ensi vaalikaudella.
– On erikoista vaatia samaan aikaan säästöjä hyvässä kunnossa olevasta ja vakaasta palkansaajien eläkejärjestelmästä ja esittää toisaalla ratkaisuja, jotka kasvattavat veronmaksajien vastuuta yrittäjien eläkkeiden rahoituksesta, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi.
Myös eläkejärjestelmän puolelta on otettu asiaan kantaa, sillä eläkevakuuttaja Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander tyrmäsi AMNZ Uutisissa eläkkeiden leikkaamisen siksi, että valtiolle saataisiin lisää rahaa.
Länsieurooppalainen traditio on että eläkejärjestelmät
– Länsieurooppalainen traditio on, että eläkejärjestelmät ovat erillään valtion taloudesta, Kiander sanoi.
Niku Määttäsen mukaan järjestöjen linja on ”sikäli hassua, että samat tahot ovat aikaisemmin vaatineet ja saaneet valtiolta apua työeläkejärjestelmän suuntaan”. Professori listaa X-palvelun ketjussaan esimerkkejä tapauksista ja lausunnoissa, joissa eläkejärjestelmää ei ole nähty erilliseksi valtiontaloudesta.
Määttäsen esimerkkinä on muun muassa SAK:n vuoden 2010 vaatimus, jonka mukaan ”työeläkemaksujen korotukset on kompensoitava ansiotulojen verotuksessa”. Samoin SAK:n vuoden 2008 ilmoitus, että ”syksyn 2006 maksusopimukseen järjestöt kirjasivat terveisenä valtiovallalle, että työnantajan Kela-maksujen alennukset kytkettäisiin TyEL-maksujen korotukseen”.
Muistettiinkohan muistuttaa että työeläkejärjestelmä
– Muistettiinkohan muistuttaa, että työeläkejärjestelmä on erillään muusta julkisesta taloudesta? Määttänen kysyy.
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK puolestaan kertoi vuonna 2011, että työttömyysvakuutusmaksujen korotukset ”peruttiin ja palkansaajien verotuksessa kompensoidaan eläkemaksujen nousupaine”. ”Oletan, että tätä pidettiin hyvänä asiana. Tai kenties vain tavanomaisena käytäntönä?” Määttänen kysyy.
Hän lainaa myös vuoden 2008 talousarvioesitystä, jonka mukaan ”työnantajan työeläkemaksun nousu kompensoidaan alentamalla työnantajan kansaneläkemaksua, mistä johtuen valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista nousee n. 65 milj. euroa”. Vuonna 2005 talousarvioesityksessä puolestaan arvioitiin, että jos työeläkemaksujen nousu hyvitetään tuloverotuksessa, ”valtiontalouteen uhkaa syntyä nykyisin menositoumuksin rakenteellinen ja vähitellen kasvava alijäämä”.
Määttänen selittää, miksi halusi kaivaa esiin esimerkit.
– Lähinnä siksi, että työeläkejärjestelmää on hoidettu hyvin, valtion taloutta huonosti -argumentilla yritetään minusta oudosti siirtää eläkejärjestelmä sopeutuskeskustelun ulkopuolelle, hän kirjoittaa.
– Minusta jo nuo esimerkit riittävät osoittamaan, että jos työeläkejärjestelmää on hoidettu hyvin, se on ainakin osin tapahtunut valtion talouden kustannuksella.
Toisaalta on myös totta, että hallitukset ovat toisinaan painostaneet työeläkejärjestelmää uudistuksiin, joilla on tavoiteltu myös koko julkisen talouden vahvistamista, Määttänen huomioi. Tätä hän pitää hyvänä asiana.
