Marraskuinen perjantai-ilta vuonna 2024 muutti Nina Nissisen , 50, elämän tavalla, joka kuulostaa edelleen epätodelliselta.

– Kaaduin kotona illalla ja otin kädellä vastaan. Käsi sattui huonoon asentoon, ja ranteesta murtui kyynärluu.

Nissinen lähti ambulanssilla paikallisen keskussairaalan päivystykseen, jossa käsi kipsattiin. Kotiinpääsyn jälkeen olo heikkeni melko nopeasti, ja Nissiselle tuli tunne, että nyt ei ole kaikki hyvin.

Hän yritti nukkua otti lääkettä

Hän yritti nukkua, otti lääkettä ja yritti pärjätä kipujen kanssa. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tilanne äityi niin, että oli soitettava jälleen päivystykseen. AMNZ Uutiset on nähnyt tositteet Nissisen sairaalakäynneistä.

– Minulle sanottiin, että jos et pärjää sen kanssa kotona, tule päivystykseen.

Kahden aikaan yöllä Nissinen oli jälleen päivystysaulassa odottamassa vuoroaan. Kipsi otettiin pois, ja Nissinen ohjeistettiin jälleen odottamaan. Hänen muistikuviensa mukaan lääkäri kävi ensimmäisen kerran aamulla tarkastamassa hänen vointiaan.

Kierin ja voihkin sängyn pohjalla

– Kierin ja voihkin sängyn pohjalla. He ihmettelivät, että kun mikään lääke ei auta, että miten voi olla noin kipeä.

Sunnuntaina yhdentoista aikaan käteen laitettiin uusi kipsi, ja Nissinen lähetettiin jälleen kotiin. Lääkäri ei nähnyt tarvetta osastohoidolle. Vielä tässäkään kohtaa Nissisestä ei ollut otettu esimerkiksi verikokeita. Kotiin saavuttuaan Nissinen sai nukuttua pari tuntia. Kun hän heräsi, eivät kipsatun käden sormet enää liikkuneet. Käsi oli myös turvonnut pahasti.

Nissinen soitti jälleen päivystykseen mutta ruuhkan vuoksi ei päässyt linjoilta läpi. Nissinen ilmoitti silloiselle poikaystävälleen, että nyt on lähdettävä.

– Minulle tuli hätä siinä vaiheessa. Tuli sisäinen tunne, että tarvitsen hoitoa nopeasti.

Nissinen saapui jälleen terveyskeskukselle, noin kolme tuntia edellisen kotiuttamisen jälkeen. Kunto oli romahtanut siihen pisteeseen, ettei hän pysynyt enää tolpillaan vaan joutui turvautumaan pyörätuoliin.

– Hoitaja tuli kysymään, että mitä te täällä teette. Sanoin, että pitäisi päästä pitkälleen, kun on niin hirveän huono olo.

Hoitaja ohjeisti, ettei mitään tapahdu ennen kuin ilmoittautuminen on hoidettu. Hoitohenkilökunta ei tunnistanut, kuinka kriittisessä tilassa Nissinen tuolloin jo oli.