Pääministeri Petteri Orpo , Googlen sekä kuntien johtajat hymyilivät leveästi korokkeella ja taputtivat vuoron perään toisilleen. Suomen historian suurin investointi esiteltiin show-meiningillä Helsingin Wanhassa satamassa.

Julkistustilaisuuden konfettisateen jälkeen koko muutakin Googlen Suomen-seikkailua on leimannut vahvasti amerikkalainen kulttuuri.

Google kertoi investoivansa 13 miljardia euroa datakeskuksiin Kajaaniin, Muhokselle ja Vaalaan.

Googlen globaali investointijohtaja Ruth Porat hehkutti, että kyseessä on yhtiön suurin investointi Eurooppaan.

Orpon riemua nostatti se, että Google lupasi tuoda 37 000 työpaikkaa. Suomen talouskasvuun tulisi kokonainen prosentti lisää.

Koska datakeskukset ovat sähkösyöppöjä, yhtiö ilmoitti tuovansa omat sähköt mukanaan. Se tarkoitti ensi alkuun aiesopimusta Fortumin kanssa lisäydinvoimasta.

Valtiovarainministeriö toi pian päättäjiä maan pinnalle laskemalla, että vain neljäsosa rahasta jää Suomeen, koska konesalien kallis sisältö tuodaan muualta. Työpaikkojakin syntyy rakennusajaksi, mutta sen jälkeen jäljelle jää vain osa.

Lukujen sulaminen ei juuri himmentänyt iloa. Rahaa jää kumminkin viivan alle.

Juhlallisesta julkistuksesta oli kulunut reilu viikko, kun Luonnonvarakeskus kertoi, että Google on hakannut ilman lupaa metsiä Muhoksella ja Kajaanissa. Ympäristövaikutuksia ei ollut arvioitu, vaikka ne tulisi selvittää ennen suurten hakkuiden aloittamista.

Lupa- ja valvontavirasto määräsi yhtiön lopettamaan hakkuut.

Googlen työmaan vesillä ei ollut kunnollisia altaita tai kulkureittejä. Tämän viranomaiset olisivat varmasti vaatineet kuntoon ympäristövaikutusten arvioinnissa.

Nyt kuvissa näkyy, miten kuravedet valuvat ojiin ja niitä pitkin Oulujärveen.

Alkoi ihmettely siitä, kuinka yhtiö toimi näin, millaisia lupia oli annettu ja oliko kuntien virkamiehiä painostettu.

Mediat pyytelivät pitkään Googlen Suomen johtajaa Antti Järvistä haastatteluun. Lopulta hän saapui.