Euroopassa kuohuu – Asiantuntija varoittaa vaarallisesta harhasta

Euroopassa nähtiin viikonloppuna uusi mielenilmausten aalto Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Albaniassa. Italiassa ja Ranskassa mieltään osoittivat kalliita elinkustannuksia vastaan protestoivat nuoret, Espanjassa marssittiin maan eläkejärjestelmän säilyttämisen puolesta.

Sen sijaan Albaniassa kyse on viime toukokuussa alkaneesta protestiaallosta, joka vastustaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin perheen liiketoimia maassa. Mielenosoittajat vaativat myös korruption kitkemistä Albaniasta sekä pääministeri Edi Raman eroa. Ranskassa ja Italiassa lauantain mielenilmaukset olivat jatkoa viikko sitten alkaneille, paikoin väkivaltaisiksi mellakoiksi yltyneille mielenosoituksille.

Pariisin kauppakorkeakoulun Eurooppa-oikeuden Jean Monnet -professori Alberto Alemanno korostaa, että mielenosoituksilla on eri maissa erilaiset syyt, kannattajakunnat ja vaatimukset.

Niiden esittäminen Euroopan laajuisena kapinana

– Niiden esittäminen Euroopan laajuisena kapinana pyyhkii pois nämä erot ja saa Euroopan näyttämään hallitsemattomalta. Tämä kuva on lahja kaikille, jotka haluavat hyödyntää levottomuuksia, hän kirjoittaa analyysissään The Guardianissa .

Ranskassa kaikki sai alkunsa opettajapulasta ja rapistuneista koulurakennuksista. Lauantaina mielenilmauksiin liittyi mukaan julkisen sektorin työntekijöitä, ja ne laajenivat vastustamaan nousseita elinkustannuksia.

Belgiassa opiskelijat ovat puolestaan vastustaneet lukukausimaksujen korotuksia maan ranskankielisellä alueella ja vaatineet lisäopetustunteja. Kreikkalaiset opiskelijat ovat mobilisoituneet asumiskustannusten ja majoituksen saatavuuden vuoksi, kun taas saksalaiset ovat protestoineet pakollisen asepalveluksen mahdollista palauttamista vastaan. Italiassa mielenilmaukset ovat keskittyneet nuorisotyöttömyyteen sekä kalliisiin asumis- ja elinkustannuksiin.

Alemanno korostaa samalla että väkivaltaisia

Alemanno korostaa samalla, että väkivaltaisia mellakoijia on vain hyvin pieni osa mielenosoittajista. Samaa painottaa omassa analyysissään italialainen oikeustieteen professori Alessandro Corbino .

– Euroopan yli parhaillaan pyyhkäisevä protestien aalto ei johdu mistään yksittäisestä syystä, vaan sosiaalisen levottomuuden, taloudellisen turhautumisen ja poliittisen haurauden yhdistelmästä. Ydin on kuitenkin syvempi: osallistumisen ja maltillisuuden kulttuurin kriisi, joka on antanut tietä äänekkäiden vähemmistöjen ja enemmistöjen väliselle konfliktille, hän kommentoi.

Myös Italian edellinen pääministeri, ajatuspaja Rhine Groupin hallituksen puheenjohtaja Mario Draghi on korostanut, ettei mielenosoitusten alkuperäinen syy saa unohtua.

– Nuoret kokevat, ettei kukaan kuuntele heitä. Heidän on vaikea löytää työtä ja he tuntevat olevansa valmistautumattomia nopeaa teknologista muutosta läpikäyvään yhteiskuntaan. Useimmat maailman ihmiset haluavat kasvua ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta – tai pikemminkin talouskasvua, johon liittyy sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Nuorille tämä tarkoittaa sukupolvien välistä sosiaalista oikeudenmukaisuutta: kun kasvua ei ole, sen varmistaminen on äärimmäisen vaikeaa, Draghi selitti tilannetta toimittajille viime viikolla.

Hän nosti esiin myös tilanteen laajemman poliittisen ulottuvuuden muistuttamalla, että mielenosoitukset ovat yltyneet väkivaltaisiksi mellakoiksi niissä suurissa EU-maissa, joissa pidetään tärkeät vaalit ensi vuonna. Draghi korostaa tämän olevan se viitekehys, joka ei saa unohtua keskustelussa.