Ennuste: Bensiini kallistuu lähes 50 senttiä

Polttoaineiden pumppuhintoihin kohdistuu kova nousupaine jo muutaman vuoden päästä sekä päästökaupan että jakeluvelvoitteen muutosten takia, tuoreessa selvityksessä lasketaan. Palvelualojen työnantajat Paltan mukaan polttoaineiden pumppuhinnat nousisivat uuden päästökaupan ja jakeluvelvoitteen seurauksena tuntuvasti vuoteen 2031 mennessä.

Euroopan unionin uusi tieliikenteen päästökauppa, ETS2, tulee nykyarvion mukaan käyttöön vuoden 2028 alussa. Jakeluvelvoite puolestaan kiristyy merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Jakeluvelvoite kertoo, mikä osuus pumpputuotteesta pitää olla uusiutuvia polttoaineita.

Paltan selvityksessä bensiinin korotus on 38 senttiä litralta ilman arvonlisäveroa ja dieselin 32 senttiä. Veroineen litrahinnat nousisivat nykyverotuksella eli 25,5 alvilla niin, että bensiinin hinta nousee 47,7 senttiä ja dieselin 40,2 senttiä. Tilastokeskuksen mukaan dieselin verollinen keskihinta oli syyskuussa 2,4 euroa ja 95-oktaanisen 2,3 euroa litralta.

Arvio pohjaa konsulttiyhtiö Rambollin selvitykseen

Arvio pohjaa konsulttiyhtiö Rambollin selvitykseen. Siinä oletetaan, että ETS2-päästöoikeuden hinta on keskimäärin 101 euroa hiilidioksiditonnilta vuonna 2031. Työnantajajärjestön mielestä polttoaineiden kallistuminen olisi otettava huomioon, kun liikenteen verotusta uudistetaan. Paltan omassa veromallissa ehdotetaan, että verotuksen painopistettä siirretään auton ostamisesta ja omistamisesta enemmän sen käyttöön.

Palta huomautti, että Suomen liikenneverotuksen pohja murenee nyt nopeasti liikenteen sähköistymisen ja inflaation vuoksi. Samalla väyläverkon korjausvelka kasvaa.

– Nykyinen liikenteen verotus on rakennettu maailmaan, jossa autot kulkevat bensiinillä ja dieselillä, Paltan ilmastopolitiikan ja kestävän kasvun asiantuntija Mikko Paloneva sanoi tiedotteessa.

Verotuksen on muututtava mukana niin

– Verotuksen on muututtava mukana niin, että liikennejärjestelmän rahoitus voidaan turvata ilman, että Suomen kilpailukyky vaarantuu.

Paltan mallissa tieliikenteen siirtymävaiheessa perusveroa korotetaan 2029 alkaen vuosittain sen verran, että liikenteen tulot vakiintuvat halutulle tasolle. 2030-luvulla siirrytään pysyvään malliin, jossa otetaan käyttöön uusi käyttöpohjainen vero. Se voisi perustua esimerkiksi ajettuihin kilometreihin.

Samalla polttoaineiden verotusta alennettaisiin, jotta käyttöpohjainen vero ja muut jo päätetyt kustannuksia nostavat toimet eivät korota kohtuuttomasti polttomoottoriautojen ja raskaan liikenteen kokonaiskustannuksia.

Sähköautojen halpeneminen tekee aikanaan mahdolliseksi sen, että niiden verotusta voidaan kiristää, Palta arvioi. Sähköautoille voidaan asettaa polttomoottoriautoja korkeampi käyttöpohjainen vero. Tämä siksi, että niiltä ei kerätä polttoaineveroa ja sähkövero suhteessa ajokilometreihin on pieni.