Polttoainepommi uhkaa – Kustannukset vaarassa päätyä autoilijoille

Euroopan komissio esitti viime vuonna, että autonvalmistajien olisi leikattava uusien autojen CO2-päästöjä 90 prosenttia vuoden 2021 tasosta vuoteen 2035 mennessä, kun aiempi tavoite oli 100 prosenttia.

Komissio kaavaili, että jäljelle jäävä 10 prosenttia voitaisiin hyvittää autonvalmistuksessa käytettävällä, EU:ssa valmistetulla vähähiilisellä teräksellä ja vaihtoehtoisilla polttoaineilla.

Euroopan parlamentin kolme pääpuolueryhmää (EPP, S&D ja Renew) ovat saavuttaneet alustavan neuvottelusovun linjasta, jossa uusien henkilöautojen päästövähennystavoitteeksi asetetaan 87,5 prosenttia vuodelle 2035. Loppuosa täydennetään 7,5 prosentilla tuotannossa, jossa käytetään EU:ssa valmistettua vähähiilistä terästä, kertoo asiasta uutisoinut Marketscreener.com.

Sopimus vaatii kuitenkin vielä puolueryhmien

Sopimus vaatii kuitenkin vielä puolueryhmien virallisen hyväksynnän ja allekirjoituksen muodostaakseen parlamentin lopullisen kannan. Ranska ja Saksa sopivat aiemmin leikkaavansa vuoden 2035 tavoitteen 90 prosenttiin ilman kompensoivia toimia. Vuodelle 2030 henkilöautojen ehdotettu CO2-vähennystavoite on 55 prosenttia vuoden 2021 tasosta, mikä vastaa komission viimevuotista esitystä.

Pakettiautojen osalta vuoden 2030 vähennystavoitteeksi esitetään 35 prosenttia aiemman 40 prosentin sijaan. Vuodelle 2035 pakettiautojen keskimääräisiä päästöjä vaaditaan leikattavaksi 80 prosenttia.

Valmistajat voivat täyttää vuoden 2030 tavoitteet vuosien 2029–2031 keskiarvon perusteella. Samalla uusiutuvilla polttoaineilla kulkevat autot voidaan luokitella nollapäästöisiksi, ja pienet sekä tehokkaat sähköautot kerryttävät valmistajilleen superkredittejä.

Päästövähennysvaatimuksen muuttuminen 100 prosentista 87,5

Päästövähennysvaatimuksen muuttuminen 100 prosentista 87,5 prosenttiin sekä 7,5 prosentin teräskompensaatio jättävät valmistajille edelleen liikkumavaraa aiempaan täyskieltoon verrattuna, mikä mahdollistaa sen, että polttomoottoritekniikka ja uusiutuvat polttoaineet saattaisivat säilyä osana uusien autojen valikoimaa vuoden 2035 jälkeenkin.

Pakettiautojen päästövähennystavoitteen pudotus 40 prosentista 35 prosenttiin vuodelle 2030 ja 80 prosenttiin vuodelle 2035 antaa niin ikään hyötyajoneuvokannalle enemmän liikkumavaraa. Uusien autojen päästörajojen rinnalla keskustelua herättää fossiilisten polttoaineiden jakelijoille suunniteltu ETS2-päästökauppajärjestelmä. Järjestelmää on jo siirretty kertaalleen, ja sen asteittaisen voimaanastumisen ajankohdaksi on asetettu vuosi 2028.

Energiatalouden asiantuntija Claes Hemberg arvioi Carup -medialle, ettei järjestelmää toteuteta nykyisessä muodossaan poliittisten ja taloudellisten riskien vuoksi.

– Päästökauppajärjestelmä tarkoittaa muutoin sitä, että polttoaineen toimittajien on ostettava päästöoikeuksia myymänsä bensiinin ja dieselin CO2-päästöistä. Näiden päästöoikeuksien kustannukset voivat päätyä vain yhteen paikkaan – nimittäin autoilijoille. Eikä EU uskalla siirtää tätä laskua eteenpäin, Hemberg sanoo Carupille.

Päästökaupan vaikutuksia polttoaineen hintoihin on laskettu tarkasti. Hiljattain AMNZ Uutiset uutisoi Autoliiton toimitusjohtajan Pasi Niemisen arvelleen, että bensiinin hinta saattaa päästökaupan myötä nousta Suomessa 20–30 senttiä litralta. Nieminen totesi, että muutosta pitäisi tasapainottaa ajoneuvoverotuksessa ja muussa verotuksessa.