Opiskelijoille on tullut uusi ongelma – nyt pitää keksiä, miten erottua tekoälystä

Mediatutkimuksen opiskelija Nea Oksanen kamppailee oudon ongelman kanssa. Hän kirjoittaa yliopistotehtävänsä ihan itse, ilman tekoälyä. Silti hän joutuu kamppailemaan tekoälyä vastaan, kun kirjoittaa.

– Oppimiseen on tullut ylimääräinen stressi siitä, miten saan tekstini näyttämään varmasti itse kirjoitetulta, Oksanen sanoo Tampereen yliopistolla.

Oksanen näkee vaivaa erottuakseen tekoälystä, vaikka ei kertomansa mukaan edes käytä tekoälyä kirjoittamiseen. Hän sanoo ilmiön olevan melko yleinen opiskelijoiden keskuudessa.

Noin viimeisen vuoden aikana siitä

– Noin viimeisen vuoden aikana siitä on tullut ongelma, että mietitään, näyttääkö oma tekstini minun vai tekoälyn kirjoittamalta, Oksanen sanoo yliopiston päärakennuksessa.

Nea Oksanen kiirehtii Alakuppilan kahvilasta graduseminaariin. Viiden opiskelijan ryhmä valmistautuu kirjoittamaan maisterin tutkinnon lopputyötään eli gradua. Ryhmää ohjaa professori Kaarina Nikunen . Hän pitää opiskelijoiden uutta ongelmaa merkittävänä.

– Se on ongelma, jonka kanssa melkein kaikki tunnistavat kamppailevansa, Nikunen sanoo.

Testaa erotatko kumpi alla olevista

Testaa erotatko, kumpi alla olevista tekstinäytteistä on Nea Oksasen esseestä ja kumpi on AMNZ:n toimittajan tekoälyllä teettämästä vastauksesta.

”Ihminen saavuttaa tiedon tutkimisen ja tutkimuksen kautta. Itselleni asioiden hahmottaminen tapahtuu helpoiten konkreettisten esimerkkien ja ajatusleikkien avulla. Tutkimustyön ja sen metodologioiden hahmottamiseksi loin ajatusleikin, jossa tutkimus voidaan nähdä eräänlaisena pelinä ja tutkija pelaajana. Toisin sanoen pelillistin tutkimuksentekoprosessin. Jos ajatellaan tutkimusprosessia pelillisenä prosessina, voidaan ajatella tiedon olevan jokin lukittu kyky, joka tulee tutkijan (eli pelaajan) saavutettavaksi vasta tutkimuksen kautta.”

”Tässä esseessä tarkastelen metodologiaa valintojen tekemisenä, pohdin, miten tiedonintresseistä päädytään konkreettisen tutkimuksen tekemisen maailmaan, ja peilaan tätä mediatutkimuksen kenttään. Lopuksi sovellan näitä ajatuksia omaan alustavaan graduaiheeseeni, joka käsittelee mediassa käytävää synnytyskeskeistä keskustelua ja siihen liittyviä asenteita naisen kehollisesta autonomiasta.”

Professorina Kaarina Nikunen lukee viikoittain opiskelijoiden esseitä ja muita tekstejä. Niitä on luettava myös sillä silmällä, onko ne kirjoittanut tekoäly vai ihminen. Silmiin osuu harvoin mitään epäilyttävää, mutta joskus teksti on helppo tunnistaa tekoälyn tekemäksi.

– Joskus on tullut vastaan esimerkiksi esseen lähteenä pari minun kirjoittamaani kirjaa, joita en ole kirjoittanut, Nikunen kertoo.