Suomen luonnonsuojelutavoite karkaa jopa 500 vuoden päähän

Maailman maiden edustajat ja päättäjät ovat parhaillaan koolla kansainvälisessä luontokokouksessa Jerevanissa Armeniassa. Tarkoitus on päättää globaalisti luonnonsuojelun, sen rahoituksen ja muiden luonnon turvaamistoimien jatkosta. Lisäksi kokouksessa tehdään väliarvio siitä, millainen tilanne kansainvälisesti on.

Kokousta varten on koottu ensimmäistä kertaa valtava raportti siitä, missä mennään luonnonsuojelussa, ennallistamisessa ja rahoituksen kanavoimisessa luonnon monimuotoisuuden hyväksi maailmanlaajuisesti. Kokous on ensimmäinen välietappi neljä vuotta sitten solmitun Kunming-Montrealin luontosopimuksen jälkeen.

Sopimuksessa 86 prosenttia kaikista maista on asettanut kansalliset tavoitteet, jotka vastaavat maailmanlaajuisia luontotavoitteita. Yhdysvallat ja Vatikaani eivät ole mukana sopimuksessa. Luontosopimuksessa on sovittu, että maat suojelisivat 30 prosenttia maa- ja meriympäristöistä vuoteen 2030 mennessä.

Uuden raportin mukaan maailman maat

Uuden raportin mukaan maailman maat ovat kyllä asettaneet tavoitteita luonnon ennallistamisesta ja suojelusta. Niin on tehnyt myös Suomi, vaikka Suomelta puuttuukin edelleen biodiversiteetti- eli monimuotoisuusstrategia. Suomi lähti luontokokoukseen jo kolmatta kertaa ilman vaadittua, kansallista suunnitelmaa.

Tavoitteen toteutus kuitenkin ontuu. Raportin mukaan vuosien 2020 ja 2025 välillä suojeltu pinta-ala on kasvanut vain hieman yli kaksi prosenttiyksikköä. Se on täysin riittämätön tahti tavoitteen saavuttamiseksi, raportissa todetaan.

Tällä hetkellä maa-alueista ja sisävesistä on suojeltu noin 19,5 prosenttia, raportista selviää. Kansainvälinen suojelualuetietokanta kuitenkin sanoo näiden alueiden määräksi 18,4 prosenttia. Jos kaikki maiden lupaamat sitoumukset toteutettaisiin, suojelupinta-ala kasvaisi 27 prosenttiin.

Nykyisellä vauhdilla se ei kuitenkaan

Nykyisellä vauhdilla se ei kuitenkaan toteudu.