Nuoret valitsevat asiantuntijan mukaan ”vääriä” koulutusaloja – tästä on kyse
Mikä ratkaisee, valitseeko nuori lukion vai ammattikoulun? Koulumenestyksen lisäksi valintaan vaikuttavat monet tekijät, joihin nuori ei välttämättä voi itse vaikuttaa.
Hieman alle puolet suomalaisnuorista valitsee ammattikoulun. Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Erno Hyvösen mukaan sukunimi ei vaikuta koulutusvalintaan, vaan asuinpaikka ja kasvuympäristö ratkaisevat. Pääkaupunkiseudulla lukioihin vaaditaan usein yli 8 keskiarvoa, kun pienemmillä paikkakunnilla raja voi olla alle 6.
Tytöt valitsevat poikia useammin lukion, ja nuoret hakeutuvat usein eri aloille kuin missä olisi eniten työpaikkoja. Ammatillinen koulutus ja sinne valikoituvat nuoret ovat olleet viime viikkoina otsikoissa. Keskustelu sai alkunsa, kun helsinkiläinen valtuutettu Otto Meri (kok) ihmetteli viestipalvelu X:ssä Stadin ammattiopistoon valittujen opiskelijoiden taustoja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Erno Hyvösen mukaan hieman alle puolet nuorista valitsee ammattikoulun.
Karkeasti voi sanoa että lukioon
– Karkeasti voi sanoa, että lukioon menevät ne, joilla on parempi keskiarvo, Hyvönen kertoo.
Koulutusvalintoihin vaikuttavat myös monet muut asiat, kuten vanhempien koulutus, asuinpaikka, sosioekonominen asema, sukupuoli sekä nuorten mielikuvat erilaisista ammateista. Yksi tekijä ei kuitenkaan asiantuntijan mukaan vaikuta jatkokoulutusvalintoihin: sukunimi. Enemmän merkitystä on vanhempien koulutustaustalla, mutta myös asuinpaikalla ja kasvuympäristöllä.
– Tämä koskee niin suomenkielisiä kuin muunkielisiä.
Yhteiskunta uusintaa koulutusrakennetta
– Yhteiskunta uusintaa koulutusrakennetta. Jos kasvat lähiössä, missä kenelläkään ei lähipiirissä ole akateemista tutkintoa ja kaikki tekevät enemmän tai vähemmän matalapalkkaisia hommia, niin ei niistä kovin suurella todennäköisyydellä mennä lukioon. Iloisia poikkeuksiakin toki on, Hyvönen arvioi.
Hänen mukaansa on masentavaa seurata sitä, kuinka asuinympäristö voi lisätä rikollisuutta, päihde- ja mielenterveysongelmia ja jopa radikalisoitumista. Sijainti vaikuttaa koulujen pääsyvaatimuksiin. Pääkaupunkiseudulla moniin lukioihin vaaditaan yli 8:n keskiarvoa. Alin keskiarvoraja vuoden 2026 yhteishaussa oli 7,16 Helsingin medialukioon.
